Sokkelopleko (Hypancistrus sp., L 066)

Sokkelopleko on kaunis keskikokoinen ”raitapaita”, joka on suhteellisen helppohoitonen ja sopii jo parin sadan litran akvaarioonkin.

Sokkelopleko on kaunis keskikokoinen pleko. Imusuu on pienempi Hypancistrus-suvulle tyypillinen "tötterö" kuin esim. partamonnilla.
Sokkelopleko on kaunis keskikokoinen pleko. Imusuu on pienempi Hypancistrus-suvulle tyypillinen ”tötterö” kuin esim. partamonnilla.

Tuntomerkit

Sokkelopleko kuuluu imumonneihin, kuten partamonnikin. Kuonon alapuolella sijaitsee pyöreää suuta ympäröivät nystyiset huulet, jotka samalla muodostavat tehokkaan imukupin. Imusuu on pieni ”tötterö” Hypancistrus-suvulle tyypillisesti. Sokkeloplekon pyrstö on tyypillisesti hyvin V-mallinen ja hyvin syvä lovi pyrstön keskellä.

Sokkeloplekolla on pieni imusuu ja se nauttii hapekkaasta vedestä. Se on myös varsin kesy, utelias ja sosiaalinen ihmisiäkin kohtaan.
Sokkeloplekolla on pieni imusuu ja se nauttii hapekkaasta vedestä.

Väritys:

Sokkeloplekon pohjaväritys on ruskehtava, mutta yksilöllisiä eroja on paljon sekä sävyssä että sokkelokuvioinnissa. Myös ruumiinrakenne ja evien pituus voi vaihdella.

Koko:

14-15 cm

Uros:

Iän myötä uroksen ja naaraan pään muoto kehittyy erilaiseksi. Uroksen pää on pidempi ja paljon leveämpi. Usein myös uroksella on enemmän piikkejä rintaevissä, takaruumiin luulevyissä ja kiduskannen takana.

Tässä Maxi-sokkeloplekolla on selvät rintaevissä olevat piikit sekä ”viikset”. Pään muoto myös jämäkkä ja leveä. Usein myös enemmän tuubilla kuin naaras. Tosin naaraskin joskus viihtyy kututuubissa.

Naaras:

Lyhyempi ja kapeampipäinen. Vertailu esimerkiksi ämpärissä päältä päin katsottuna selvittää sukupuolia. Myös sivuprofiilista on hyvä verrata sukupuolia. Kutuvalmis naaras on myös usein pulleampi keskiruumiistaan.

Tässä näkyy ylhäällä uros, alhaalla naaras. Crome -selain kääntää nätisti tekstit riittävän hyvin, että saa ideasta selvän.

Planetcatfishissä myös hyviä kuvia

Muistuttavia lajeja:

Sokkeloplekoa muistuttavia lajeja ovat L333, L318,  L400 ja L401. Vaatii melkoista ammattitaitoa erottaa nämä toisistaan, ainakin hieman nuorempana. Nuorten L-monnien väritys/kuviointi voi vaihdella melkoisesti nuoruudesta aikuisuuteen. Yleensä laji selviää paremmin, kun kala aikuistuu.

L 333 eli isoseeprapleko on ehkä yleisin ja varteenotettavin pleko, johon sokkelopleko sekoitetaan usein. Isoseepraplekostakin on runsaasti värivariaatioita: Mustien kuvioiden paksuus vaihtelee jonkun verran. Väri usein kellertävämpi kuin sokkeloplekolla, mutta sokkeloplekostakin melko kellertävää värimuotoa, joten ei ole hyvä vain tämän perusteella erottaa lajeja toisistaan. L 333 on ruuumiinmuodoltaan korkeampi ja töpäkämpi kuin L 066. L 066 ja L 333 risteytyvät helposti, joten ei samaan akvaarioon!

Täällä oli juttua näiden erottamisesta kuvien kera.

  • L 066 V-pyrstö/ L 333 ”kuupyrstö” (C-kirjaimen muotoinen)

L 318 eli vyöseeprapleko

L 400 eli täpläseeprapleko

L 401 eli labyrinttipleko : Laji muistuttaa L 333:aa (ei V-pyrstöä) ja saattaa olla sama laji kuin L 318.

Taksonomia

Taksonomia on kokenut melkoista muutosta monnien ja partamonnien taksonomiassa.

Lahko monnikalat (Siluriiformes), heimo imumonnit (Loricariildae), alaheimo partamonnit (Ancistrinae).

Risteytyy:

Voi risteytyä Hypancistrus-suvun muiden lajien kanssa, vaikka oman lajin kuppanikin olisi tarjolla. Siksi Hypancistrus-lajeja ei ole hyvä pitää samassa akvaariossa.

Levinneisyys

Rio Xingu Belo Monten kohdalla (Brasilia).

Elinympäristö

Kirkkaan veden jokien kalliopohjat, 3-5 metrin syvyydessä.

Akvaarion koko

Akvaarion minimikoko 160 litraa. Akvaarion hyvä olla vähintään metrin pitkä.

Akvaarion sisustus

Plekoille tyypilliseen tapaan pitävät suhteellisen kovasta virtauksesta.  Kovassa virtauksessa ei välttämättä moni kasvilaji viihdy, mutta vallisneria kasvaa suhteellisen hyvin. Itse suosin plekoaltaissani kovaan virtaukseen sopeutuvia kasveja. Näin kalat saavat niistäkin suojapaikkoja, liian kirkas valaistus himmenee ja kasvit pitävät veden laatua parempana.

Kannot ovat plekoille yleensä mieleen sekä muut suojakolot. Runsaasti plekoluolia. Yleensä urokset valtaavat reviirin ja oman kutuluolan. Mutta naaraatkin nauttivat plekoluolien suojasta.

Vesi

Sokkelopleko on kirkkaista vesistä. Itse en ole laittanut turveuutetta veteen ja ovat viihtyneet vallan mainiosti ja kuteneet.

Ph

6-7 (Varjon Akvaariokalat mukaan). Seidelin L-monnit mukaan ph 5-7, Planet Catfishin mukaan ph  5.8-7. .Itselläni ph 7-7.5, eikä tunnu kutupuuhia haittaavan. Itselleni tuntuisi mahdottomalle ajatukselle laskea ph 5:een, joka tuntuu varsin matalalle ja moni muu laji kärsii varmasti jo näin matalasta ph:ta.  Suuret nopeat muutokset ph:ssa ei toki terveellisiä myöskään.

Kovuus

Alle 10 (dH). Viljelyyn ei kuitenkaan sovi kovin kova vesi, joten hyvä pitää sitä pehmeähkönä. Itselläni on GH 4, jossa kutevat onnistuneesti.

Lämpötila

Plekoille tyypilliseen tapaan lämmin vesi. 26-30 °C. Liian viileässä kalan ruoansulatus voi heiketä, kasvu kärsiä ja kala jopa sairastua. Korkeissa lämmöissä on huomioitava kunnon virtaus ja hapetus. Mitä lämpimämpi vesi, sen huonommin se sitoo happea.

Ravinto

Planetcatfishin mukaan karnivoori, mutta Seidelin L-monnit mukaan Hypancistrus-suku on sekaruoan syöjiä ja itse yhdyn myös sokkeloplekon kohdalla tähä ja kasvipitoinen ravinto hyväksi lihapitoisen ruoan lisäksi.

Kasviruoka on  tärkeää erityisesti nuorena, mutta vanhempinakin hyvä olla monipuolista ruokaa, mukaan lukien kasviksia sekä levää.

Sokkelopleko syövät päivittäin raakaa, kuorittua (hyvä ainakin pestä) kesäkurpitsaa, joka on teelusikalla ankkuroitu pohjaan. Myös aikuiset ovat persoja. Kurkkukin käy vaihteluksi, mutta ei ainakaan omille plekoille maistu niin hyvin. Hyvin sokeripitoisia kasviksia en tarjoaisi.

Kuuluu sarjaan kaikkiruokaiset, joten niille voi ongelmitta tarjota kasvis- että liharuokaa, eikä ole kovin erikoistunut ravinnon suhteen. Imusuu on pienempi kuin biokatteen syöjällä partamonnilla sekä harvempi hampaisto. Näin ollen eivät ole ydinasemassa levän syöjänä akvaariossa. Nuorempana voi tykätä järsiä akvaarion kasvejakin, mutta itselläni ei ole asian suhteen ollut ongelmia. Yksi pentue pisti sileäksi karvalehden ruokintapaikalta, johon todennäköisesti tarttui kalaruokaa. Muuta ongelmaa en ole havainnut koskaan kasvien suhteen.

Hyvä siis tarjota: spiruliinaleväpitoista ruokaa, pakastesurviaisia, artemiaa, katkaa. Tropicalin Carnivore-pelletit ovat suurta herkkua, mutta niitä ei ole ole hyvä syöttää ylenmäärin (ovat tuhtia proteiinipitoista ruokaa).

Lisääntyminen

Uros valtaa reviirin ja kututuubin. Kututuubi pitää olla umpinainen toisesta päästä ja nafti (S-koko voi riittää ensikutijalle, mutta isommalle M-koko on sopiva). Hyvä laittaa tarjolle sekä S- että M-kokoa niin osaavat itse valita sopivan.  Itse käytän akvaarioon.fi:n edullisia ja hyviä tuubeja. Voimakas virtaus, puhdas vesi, hyvä suodatus ja lämmin pehmeä vesi auttaa kutuvireeseen. Ja luonnollisesti hyvä ravinto.Myös runsas vedenvaihto (hallitusti) tai virtauksen voimistaminen voivat laukaista kutuvireen.

Uros houkuttelee naaraan tuubiin, jota se kudun jälkeen (40-45 munaa, 4 mm läpimitta) vartioi ja löyhyttelee eviään, että hapekasta vettä pääsee tuubiin. Poikaset kuoriutuvat 6-7 vrk. kuluttua.

Aluksi poikaset saavat ravintoa ruskuaispussin avulla. Poikaset lähtevät tuubista noin parin viikon kuluttua kudusta.

Seuralaiset

Videossa sokkeloplekot ovat vielä junioreita. Mukana myös nuoria Monte Douradoja, jotka on laitettu eri kippoon risteytymisvaaran vuoksi. Enkeliplekot (mustat, valkoisia pisteitä) ovat myös Hypancistruksia, jotka teoriassa voivat risteytyä sokkeloplekon kanssa, mutta eivät ole minulla sitä 100 % varmuudella tehneet, koska ovat hyvin erityylisiä. Joskin teoreettinen mahdollisuus on. Jos risteytyisivät minulla, erottaisin heti ne toisistaan.

Minulla on hammaskarppeja runsaasti ja GH:ta on hieman nostettu arvoon 4, jossa mollien kanssa viihtyvät vallan mainiosti. Kuitenkaan hammaskarpit eivät välttämättä ole ideaalisin ryhmä pehmeähkön veden plekojen kanssa.Usein hammaskarpit ovat hyvin kovassa ja emäksisessä vedessä kasvatettuja. Joten näiden yhdistäminen ei ole suositeltavaa. Omenakotiloita minulla ei enää ole, mutta niiden kuorelle tekee hyvää myös ainakin lievä kovuus.

Rauhalliset samoissa vesiarvoissa viihtyvät seuralaiset. Pohjalla tulee hyvin toimeen esimerkiksi monnisten kanssa (huomioitava kuitenkin monnisten lämpötilavaatimus). Itselläni helmimonnisten kanssa hyvin tulee toimeen. Jos aikoo kudettaa, partamonni voi hieman aggressiivisempana häiritä kuturauhaa, mutta olen kudettanut pieniä partamonneja samassa akvaariossa.  Nyttemmin kudetan partikset eri akvaariossa ja meno on rauhallisempaa.

Reviirikalana voi pitää uhkana muita hyvin reviiritietoisia pohjakaloja. Mutta yleensä luonteeltaan hyvin kiltti eikä aiheuta ongelmia muille lajeille.

Myös salamanteriplekot menevät samassa akvaariossa, jos tilaa, sillä ovat eri suvuista eivätkä risteydy.

Pääasialliseti tulee toimeen monenlaisten kalojen kanssa. Erityisesti niiden, jotka nauttivat kovasta virtauksesta, lämpimästä ja suhteellisen pehmeästä vedestä.

Käyttäytyminen

Rauhallinen ja kiltti pleko. Kuitenkin hyvä varata tilaa kaikille niin, että saavat suojapaikan ja reviiriä itselleen. Muuten voi tulla kinaa kutuputkista ja reviireistä.

Hämäräaktiivinen kuten plekot yleensä. Tosin kesäkurpitsa-ateria ympäri vuorokauden on aktivoinut sokkeloplekot päiväaktiivisiksikin ja oikeiksi linssiluteiksi. Mutta yleensä aktiivisempia hämärässä.

Itselläni yksi sosiaalisimmista, kesyimmistä ja ihmisten toimista kiinnostuneista plekoista. Tulevat keskenäänkin varsin hyvin toimeen kunhan on tilaa ja suojapaikkoja.

Muuta

Itselläni on enkeliplekojen kanssa samassa akvaariossa sokkeloplekoja. Molemmat ovat Hypancistruksia, mutta varsin erilaisia. Yhtään risteymää ei 100 % varmuudella ole tullut. Jos havaitsisin, plekot menisivät eri akvaarioihin.

Enkeliplekot ja helmipalloplekot ovat varsin samanlaisia ja ovat 100 % eri kipoissa. Voisivat helposti risteytyä.

Myös Monte dourado ja sokkelopleko ovat varsin samantyylisiä. Ovat eri kipoissa varmuudeksi. Isoseeprapleko minulla ei ole, mutta todennäköisesti risteytyisi, ovathan varsin samanlaisia.

Mutta joskus varsin omaperäisi Hypancistus-risteymiä nähnyt ja olisin varuillani niiden suhteen.

Hinta

Liikkeissä noin n. 40-50 €. Harrastajilla usein hintaan 20-25 €/kpl. itse kasvatettuja poikasia.

Linkkejä

http://www.planetcatfish.com/common/species.php?species_id=174 (Sokkelopleko. Planetcatfish)