Seeprapleko (Hypancistrus zebra, L 46): kuturaportti

Itselläni ei ole seepraplekoja, joskin muita Hypancistrus -lajeja minulla on melkoinen määrä. Kudetus ja hoito noudattelee yleisiä Hypancistrus -periaatteita. Kaverillani on seepraplekot kuteneet monta kertaa ja olen seuraillut myös niiden kutupuuhia ja hoitoa.

Alla käännös yhdestä englanninkielisestä kuturaportista.

Ei ole mitään yhtä tieteellistä tapaa saada seeprapleko kutemaan, joten aivan täsmällisiä vesiarvojakaan ei voi määritellä. Mielestäni kuitenkin suuntaa-antavia vesiarvoja tietysti täytyy kunnioittaa, vaikka vesiarvojen suhteen seeprapleko on jonkun verran joustava. Kannattaa katsoa perustiedot ja samalla vesiarvot. Mielestäni perushoito pitää olla kunnossa ja vesiarvot suositusarvojen mukaiset (hieman joustoa on).

Puhdas, virtaava ja lämmin vesi on erittäin tärkeä. Luolat ja erilaiset piilopaikat ovat erittäin tärkeitä. Luolat voivat olla kivistä tehtyjä, muoviputkia (huom. sellaista, jota voi laittaa akvaarioon, elintarvikekelpoista siis). Myös putkien väri on hyvä olla tumma. Liuskekivi on myös hyvä materiaali, joka on syytä laittaa silikonilla kiinni toisiinsa, ettei romahda (huom. akvaariokelpoinen, ei homeenestoa).

Luolan koko pitää olla nafti, mutta hyvä, jos uroksen selkäevä voi olla kokonaan pystyssä. Kova virtaus on tarpeen ja tehokas suodatus, että voidaan ruokkia kaloja runsaasti kutukuntoon.

Kutuaika arvellaan olevan noin heinä-syyskuu, vaikka tämä voi olla vankeudessa mihin aikaan tahansa. Seeprat kutevat sadekautena, joka voi viilentää veden lämpötilaa hieman. Kudettaja yrittää raportin mukaan simuloida tätä tekemällä 30 % vedenvaihdon, ja pudottamalla hieman lämpötilaa. Raportissa on lämpötilat harhaanjohtavasti Celciuksina, vaikka lienevät Fahrenheiteja.

I try and simulate this by doing a 30% water change, dropping the temp from 84 to 80°C. Then I turn off the heater for about 2 hours until the temp reaches about 76. I then let the temp build back up to about 82.”

Tulkitsisin niin, että pudottaa lämpötilan 84ºF= 29ºC asteesta 80ºF= 27ºC:seen. Sitten hän ottaa lämmittimen päältä noin kahdeksi tunniksi lämmön laskien 76ºF= 24ºC:een. Sitten hän nostaa lämmön takaisin 82ºF= 28ºC: een. Itse olisin varovainen lämpötilanvaihteluiden suhteen ja tekisin mielummin pienimuotoisemmin kuin edellä varmuudeksi. Tosin itse laitan aina hieman (pari astetta) viileämpää vettä akvaarioon kun vaihdan vettä. Etenkin, jos lämmöt pyrkivät nousemaan….

Aktiivisuus

Ensimmäinen merkki on, että naaras siirtyy liikkumaan uroksen luolan sisäänkäynnin luokse. Uros vartioi luolaa. Tämä voi jatkua tunnista jopa vuorokauteen.

Naaras änkeytyy luolaan ja voi jäädä sinne jopa 4-5 päiväksi. Uros estää naaraan ulospääsyn luolan suulla.

Naaras voi munia jopa 15 munaa, jotka ovat luolan perällä rykelmänä. On suhteellisen tavallista, että ensimmäinen kutu on hedelmätön. Ei tiedetä, onko tämä fysiologinen asia vai pelkkä mahdollisuus tarkistaa, onko ympäristö oikea. Jos munat ovat hedelmättömiä, ne muuttuvat samean valkoiseksi, joka on merkki, että munat hajoavat.

Uros varmistaa, että munat ovat puhtaat. Uros voi ottaa munia suuhunsa ja pyöritellä niitä, että puhdistuvat. Uros myös varmistaa, ettei munat ajaudu luolasta ulos.

Homehtuneet munat tulee poistaa välittömästi, ettei home leviä ja tuhoa muita munia.

Kuorituminen

Hedelmöitetyt munat kuoriutuvat 3-7 päivässä, joka riippuu mm. veden lämpötilasta. Poikaset ovat kuoriutuneina hiuksenhienoja, joilla on ruskuaispussi. Pyrstö tulee ensin munan sisältä, sitten pää. Parissa päivässä seepran pentu on kehittänyt imukupin, kuten emonsa ja voi ankkuroitua pinnoille. Nyt on sinun päätös, pidätkö poikaset pääaltaassa vai ei.

Jos on suuri seepraplekoyteisö – tai erityisesti muita kaloja, on suuri riski, että poikaset tulevat syödyiksi, kun tulevat luolasta. Toisaalta isäpappa vartioi paljon paremmin luolaa kuin ilmastinkivi. Yksi mahdollisuus on sijoittaa uros ja poikaset lisääntymistankkiin ja tämä on mahdollista, jos luola on siirrettävissä. 3-4 päivässä poikaset alkavat kehittää tyypillisiä Hypancistruksen tuntomerkkejä kuten näkyvä selkäevä, rintaevä, voimakas imusuu ja väripigmenttiä. Ruskuaispussi säilyy jopa 10 päivää, jona aikana ruokinta ei ole välttämätöntä. Kun ruskuaispussi loppuu, on ruokinta tärkeää kuten artemia ja hienonnettu kuivaruoka. Poista ruoka, jota ei syöty! Pakastesurvarit voivat olla huono vaihtoehto muille kaloille, kun poikaset ovat pieniä ja voivat tukehtua katkarapuihin.

Tarkista myös, että kipossasi ei ole hyvin pieniä aukkoja, joihin pennut voivat helposti mennä ilman ruskuaispussia.

Itse kiinnittäisin huomiota erityisesti poikasystävällisiin suodattimiin. Myös mahdolliset streamit harkitsisin tarkkaan. Myös pysäytetty suodatin tai stream voi olla surmaloukku, kun sen laittaa päälle (pennut menneet sisälle, kun pysähdyksissä). Myös Juwelin Bioflown tarkistaisin ennen vedenvaihtoja tarkasti, ettei pennut jää suodatinpatruunan päälle kuiville. Kiertovesipumppu Eheim Compact kokemukseni mukaan imee ritilään plekon pentuja ja tappaa! Joten ei niitä!

Kasvatus

Jos kasvatat pentulassa seepran pennut, niin varmista, että vesi on identtistä päätankin kanssa. Itse laittaisin päätankin vettä suoraan pentulaan ja käyttäisin sitä. Näin vesi on samanlaista ja bakukanta samaa. Myös nitriitti on valmiiksi pilkottu nitraatiksi, joka vähentää nitriittipiikin riskiä. Hanavedessä kun esim. Helsingissä on nitriittiä 0.1-0.2 mg/l melko yleisesti. Pienet poikaset ovat äärimmäisen herkkiä muutoksille, joten todella uuteen kippoon samaa pääaltaan vettä ja lämmitin juuri samoille lukemille. Bakukantakin hyvä olla emoaltaan bakukantaa ja suodatinkin sieltä.

Pääaltaasta on hyvä saada kypsä suodatin pentulaan. Näin typpisykli toimii heti. Poikasaltaassa on syytä olla runsaasti piilopaikkoja.

Kun ruokit pentuja rankasti, hyvä lapota pohja ruokailujen jälkeen.

Kaverillani seeraplekot jäävät pääaltaaseen, joka on pieni 86 litran akvaario, jossa on seepraplekouros ja muutama naaras eli haaremi. Herra hoitaa itse pennut pääaltaassa, jossa on vain kuonoselkäuimareita akvaariokavereina ja ovat seepran pennuille harmittomia.