Monte dourado (Hypancistrus sp., L411): kuturaportti

Monte dourado, L411
Monte dourado, L411, uros kututuubilla

Monte dourado kutee suhteellisen helposti, kunhan sen perusvaatimukset täytetään. L411 pitää voimakkaasta virtauksesta, puhtaasta vedestä (hyvä suodatus, vedenvaihdot) sekä lämpimästä pehmeähköstä vedestä. Optimaaliset vesiarvot ja hoito ovat kaiken perusta. Itse en ole kikkaillut millään tavalla kudun aikaansaamiseksi.

Akvaarion koko

Kutuparille riittää noin 200 litran (100 cm pitkä) akvaario mielestäni (tosin pohjapinta-ala on myös tärkeä).

Pienelle kutuporukalle minimi mielestäni 240 litraa eli 120 cm kippo. Tämän kokoiseen akvaarioon mahtuu jo poikasetkin kasvamaan emojen kera.

Itselläni on 450 litran Juwel riossa kutupari (lisäksi muita kaloja), mutta hieman pienempikin akvaario menee hyvin, kunhan muu kalasto on sen mukainen. Poikaset myös varttuvat kasvamaan tässä synnyinakvaariossa.

Vesiarvot

Itselläni Monte douradot ovat pH 7-7.5, joka on suosituksen yläpäätä. Minulla on voimakas virtaus, ilmastus ja vaihdan vettä usein, joten vesi on neutraali, jopa hiven emäs. KH 2, joka on alarajoilla, mutta hiilidioksidilevitystä ei ole, joka pitää pH:n suhteellisen vakiona. Ennen laitoin ruokasoodaa hieman nostaakseni KH:ta, mutta olen nyttemmin luopunut siitä. Se kun samalla nostaa myös pH:ta.

Veden kovuus on GH 4. Laitan hieman Seachem Equilibrumia mineraalilisäksi, joka nostaa hieman erityisen pehmeää Helsingin veden kovuutta. Toisaalta varottava, ettei vesi ole liian kovaa, sillä L411:n vesi on syytä olla enemmän pehmeään kuin kovaan suuntaan.

Seidelin L-monnit mukaan jotkut saavat Hypancistrukset kutemaan kun laskevat pH:ta, mutta poikasten kasvatus on happamassa ja vähän puskuria sisältävässä vedessä haaste, mikäli poikasia ruokitaan reippaalla kädellä. Tosin oma haasteensa on myös poikasten siirto poikasakvaarioon, sillä sen vesi juuri on altis pilaantumaan happamassa ja vähän puskuria sisältävässä vedessä kun ruokinta on usein reipasta. Hänen mukaansa poikasten siirto erikoishappamasta vedestä ”normaaliin” veteen on suositeltavaa eikä ole ongelmallinen. Hän ei ole havainnut myöskään ongelmia poikasten kasvusta, jos ne siirtää ns. normaaliin veteen happamasta. Itse varoisin tietysti nopeita muutoksia vesiarvoissa erityisesti poikasten kohdalla ja totutus pitäisi olla hidas.

Itse pidän monte douradon poikaset emojen kanssa samassa altaassa, jossa ruokin niitä runsaasti, mutta vaihdan vettäkin joskus montakin kertaa viikossa suoraan hanavettä vedenparannusaineiden (AquaSafe kera). Nyttemmin olen siirtynyt 60-70% viikossa kerran, samalla puhdistan sisäsuodattimet ja huollan muuten. Joskus useammin tarpeen mukaan vaihdan vettä. Iso akvaario ei ole niin altis veden epätasapainolle eikä likaantumiselle.

Lämmöt minulla on n. 28 astetta, mutta pientä vaihtelua on. Useimmiten vedenvaihdossa laitan pari astetta viileämpää vettä (joskus jopa himppu enempi, jos lämmöt karkaavat ylöspäin), lämmöt pyrkivät nousemaan jopa 30 asteeseen Juwelissa, vaikka lämmityslaitetta ei ole lainkaan. Onneksi kansien avaaminen laskee lämpöjä.

Suodatus

Koska lämmöt ovat korkeat ja kala on kotoisin virtaavista vesistä, suodatus, virtaus ja hapetus pitää olla kohdillaan. Minulla on nyt 450 Juwel riossa monte douradot. Suodatuksena on: 2x Bioflow (1000l/h ja 1500l/h), 3x Eheim Powerline 2252 (3x1200l/h), Fluval4u (1000 l/h) eli 7100 l/h suodatusta + Tunzen nanostream 4500l/h. Eli melkoinen virtaus, joka on noin 26x akvaarion tilavuus tunnissa . Hyvä biosuodatus taataan Bioflow-suodattimilla. Joskin ulkosuodatin olisi hyvä ratkaisu, mutta olen siirtynyt ulkosuodatinvapaaseen akvarismiin. Nämä hoitavat ”ulkkarin” virkaa.

Koska poikaset ovat pieniä kututuubista lähtiessään, suodattimien turvallisuus olisi huomioitava. BIoflow on partisten poikasten ”rysä”, mutta monte douradoja en ole nähnyt sinne menevän. Kuintekin kun vaihtaa vettä, on hyvä tarkastaa, ettei suodatusmaton päälle ole jäänyt kuiville pentuja. Eheim 2252:ssa on joskus plekon pentuja, mutta eivät näy olevan vaurioituneen. Fluval4U on varsin näppärä ja saa virtauksen myös alas. Mielestäni poikasturvallinen, mutta saranasysteemit ovat suhteellisen vaarallisia plokoille, jotka rakastavat sen kiinnityssysteemisaranoiden väliin menemistä. Kun puhdistaa, on oltava tarkkana, ettei joku litisty. Suodattimet putsaan ämpärissä akvaarion lämpöisellä vedellä tai itse akvavedellä. Näin poikaset eivät vaurioidu.

Stream hirvitti laittaa akvaarioon, jos sinne menisi plekon ja partisten pennut. En ole havainnut ongelmaa ja Tunzen nanostream on tiheäritiläinen ja eteen kannattaa laittaa suojaritilä. Kuitenkin olen asentanut sen niin alas, ettei tarvitse akvan huollossa pysäyttää, sillä streamista tulee helposti lihamylly, jos pysähdyksissä olevaan streamiin menee kala, jonne se ei käynnissä ollessa pääsisi suihkua vastavirtaan. Nanostreamin takaosassa on ritilä, jonka väliin voisi aivan pieni kala mennä ja se imee vettä. Sellaiseen kippoon, jossa on todella paljon plekon pentuja, en ole uskaltanut laittaa streamiä.

Toisaalta kerran laitoin erehdyksissä Eheimin Compact -kiertovesipumpun, jossa oli pieniä sokkelo- ja enkeliplekon pentuja ja ritilään oli jäänyt ja kuollut muutama pentu! En usko pentujen olleen kuolleita ennen siihen menoa. Se härveli lähti heti pois. Se myös lämmittää akvaariovettä ja on muutenkin pistemäinen virtauslähde ja virtasyöppö.

Valaistus

Sokkeloplekot ovat enempi hämäräaktiivisia ja karttavat superkirkkaita valoja. Hyvä olla suhteellisen hämärä valaistus. Toisaalta kasvit hyvä saada kasvamaan. Juwelin 2x54W loisteputket (T5) ovat plekojen makuun varsin kirkkaat. Runsas kasvillisuus voi kompensoida tätä ongelmaa sekä runsaasti piilopaikkoja. Pienemmälläkin valaisulla varmasti pärjäisi.

Sisustus

Minulla on Weber 0.5-1 mm suodatushiekkaa pohjamateriaalina, K-rauta myy edullisesti. Pohjamateriaalin väri voi myös vaikuttaa, onko kala arka vai ei. Tämä suhteellisen luonnollinen pohjaväri, jota plekot eivät pelkää. Hiekka ei myöskään lennä pahemmin kovassakaan virrassa ja lapotessakin ok. Myös kasveille hyvä kasvualusta.

Runsaasti juurakoita, joiden suojaan pääsevät aikuiset ja pennut. Jos suojapaikkoja ei ole, monte douradot stressaantuvat. Myös superpuhurilta on hyvä päässä joskus tyveneen.

Runsaasti kututuubeja, jotka urokset valtaavat kututuubikseen. Jokaisella uroksella on hyvä olla oma tuubi ja reviiri. Toisinaan tulee kinaa kutuputkista, vaikka niitä olisi kuinka runsaasti tarjolla. Se sama tietysti on se halutuin:). Kututuubit niin, että suuaukko eteenpäin, että näkee mitä tapahtuu putken sisällä ettei tarvitse siirrellä.

Kutuputki, joka on toisesta päästä umpinainen on mieleen monte douradolla ja M-koko on yleensä sopiva. Avoimiin putkiin plekot eivät yleensä kude. Putken koko oltava hyvin nafti, sillä kalan pitää pystyä puolustamaan vihollisilta pentuja ja estää pentujen karkaaminen tuubista. Laittaisin tarjolle sekä S- että M-kokoa, niin pleko voi itse valita. Itse olen käyttänyt Akvaarioon.fi:n kutuputkia.

Kutuporukka

Minulla on kutupari eli uros ja naaras. Perustiedoissa on sukupuolen tunnistamisesta. Toki pieni ryhmä on myös hyvä, riippuen tilastakin. Naaraita on hyvä olla riittävästi ja uroksia ei hurjaa määrää, ettei tule pahoja reviirikiistoja. Haaremikin on hyvä ratkaisu.

Tässä jutussa on 3 urosta + 5 naarasta. Kutukippo on kyllä pieni….Itse pidän monte douradot tilavassa pääkipossa ja kutevat siellä ja hoitavat pentunsa.

Kutuvireeseen

Hyvät olosuhteet perusta.  Itse en laita turveuutetta veteen ja monte douradot viihtyvät hyvin ja kutevat. Joillekin plekoille happamuuden lisääminen tepsii, mutta itselläni monte dourado kutee neutraalissa, jopa hieman emäksisessä vedessä.

Useat veden vaihdot voivat auttaa. Myös virtauksen lisääminen voi auttaa kutuvireeseen saantia. Itselläni on jatkuvasti kipossa melkoinen virtaus, joten en tee yleensä mitään muutoksia sen suhteen. Kuitenkin suodattimien puhdistaminenkin lisää virtausta ja  plekot reagoivat siihen.

Itse en sinänsä mitään erikoiskikkaa käytä kutuvireeseen saamiseen. Hyvä hoito ja runsas virtaus auttavat itsestään.

Myös kuturauha on tärkeää. Monte douradot olivat aiemmin 240 litran akvaariossa, jossa pohjalla oli runsaasti plekoja ja vähemmän tilaa. Montet olivat jotenkin alakynnessä ja pelokkaampia, ehkä hermostuneempiakin. Kun siirsin tilavampaan akvaarioon eli 450 litran Juweliin, jossa tosin oli partamonneja, mutta paljon tilaa ja rauhaa, alkoi hetimiten kutu. Joskus akvaarion vaihtokin voi laukaista kudun. Vesiarvot eivät kuitenkaan muuttuneet ja tässäkin kipossa ph on ilmastuksen takia melko korkea, GH sama.

Kutu

Uros valtaa kutuluolan, joita on hyvä olla runsaasti, josta vara valita ja suuaukot etulasiin päin, että seuraaminen on helppoa. Uros houkuttelee naaraan, joka käy luolalla kutemassa. Joskus voi olla useampikin peräkkäinen sessio tai kutu kestää tunteja. Aina en tosin havaitse kututapahtumaa ja pentueita vain pukkaa.

Uros houkuttelee naaraan tuubiin, jota se kudun jälkeen vartioi ja löyhyttelee eviään, että hapekasta vettä pääsee tuubiin. Poikaset kuoriutuvat noin viikossa.

Aluksi poikaset saavat ravintoa ruskuaispussin avulla. Poikaset lähtevät tuubista noin parin viikon kuluttua kudusta.

Poikaset

Poikaset ovat pieniä, kun lähtevät tuubista ja alttiita vaaroille. Itselläni on plekolassa kaloja, jotka ovat pennuille vaarattomia. Monniset ja partamonnit esimerkiksi ovat ”vaarattomia”. Pienet parvikalat jne. Kuitenkaan esimerkiksi kirjoahvenia en laittaisi samaan kippoon, ettei poikaset mene välipalaksi. Lajiakvaario tai lähes vain lajiakvaario on myös hyvä ratkaisu.

Monte dourado on kuitenkin pohjimmiltaan arka kala, joten ”suojaparvi” tai linssiluteet ovat hyvä ratkaisu, että rohkaistuvat. Esimerkiksi partiksen pennut rohkaisevat monte douradon poikasia kesäkurpitsalle rohkeampina.

Virtaus on kipossa melko huikea, joten sen mukaan kalakaverit. Nuoliaisia minulla on melkoisesti tässä akvaariossa. Myös lämmöt ovat suhteellisen korkeat, joka on myös huomioitava kun valitsee kalakavereita.

Itse jatkokasvatan poikaset emojen kanssa samassa akvaariossa ongelmitta. Kuitenkin tämä on haaste veden laadulle ja suodatukselle, joten veden pitää olla puhdasta ja vaihtaa vettä riittävän usein, ettei runsas poikasten ruokinta pilaa vettä. Hyvä myös lapota ajoittain pohja, että kalat pysyvät terveenä. Hienojakoinen ruokaa pilaa vettä helpommin. Joskus imaisen ihan lasiin saakka lapon, sillä lasia vasten kertyy hienojakoista kalanruokaa ja kalankakkaa sankoin joukoin, joka alkaa liata vettä.

Kuitenkin rajansa ylipuunauksella, etteivät hyödylliset bakteerit kärsi ja typen kierto. Myös pohjalannoitteet voivat superlapotessa nousta pintaan, jota on varottava.

Poikasten ruokinta

Itse ruokin yleensäkin kaloja usein ja vähän. Se sopii plekon pennuille ja aikuisillekin hyvin.

Ruokin hienojakoisella ruoalla, joka vajoaa pohjaan pääosin, mutta myös monipuolisesti lähes mitä ruokaa vain uppoaa.

Poikasia ajatellen kuitenkin esim. New life Spectrumin Grow ja small fish food. Tropicalin spirulina super forte (36%) minigranulat. Tetran granulaatit. Mutta monipuolisesti lähes mitä vain. Sekä kasvisruokaa että eläinpitoista.

Hyvä tarjota lähes päivittäin kuorittua kesäkurpitsaa, joka on teelusikalla ankkuroitu pohjaan. Monte douradot ovat persoja tälle, erityisesti poikasena.

Monte dourado on kaikkiruokainen (joskin eläinpitoiseen ruokaan ”kallellaan”). Hyvä siis tarjota: pakastesurviaisia, artemiaa, katkaa ja spiruliinaleväpitoista ruokaa. Tropicalin Carnivore-pelletit ovat suurta herkkua, mutta niitä ei ole hyvä syöttää ylen määrin (ovat tuhtia proteiinipitoista ruokaa).

Poikasten mahdollinen siirtäminen poikasaltaaseen

Itse en tätä tee, mutta mahdollista tämäkin. Seidel L-monnit -teoksessa suosittelee, että jos kutuvire on saatu happamoittamalla vettä, niin poikasten kasvatus on riski hyvin happamassa ja vähän puskuroidussa vedessä. Siksi hiljalleen on hyvä muokata poikasten vesiarvot hieman neutraalimpaan suuntaan ja saada enemmän puskuria (KH-arvoa ylös), ettei ph romahda.

Poikaset ovat yleensä herkkiä vesiarvojen muutoksille, joten itse siirtäisin ensin pääakvan vedessä poikasaltaaseen ja siitä pikku hiljaa muokkaisin vettä neutraalimpaan suuntaan. Jos sitä tarvetta ei ole, pääkipon vettä voi käyttää poikasille vedenvaihdoissakin, niin saavat vakaat vesiarvot ja nitriittikin on valmiiksi nitrifikaatiobakteerien toimesta muunnettu nitraatiksi. Hanavedessä voi olla nitriitteja ja klooria, joten vedenparannusaineet ovat tarpeen. Nitriittiäkin voi tulla suuremmassa vedenvaihdossa, joten pienet vedenvaihdot ja usein ovat parempia kuin suuret.

Poikasaltaaseen voi laittaa puhdistamaan kotiloita. Nekään eivät viihdy hyvin happamassa ja pehmeässä vedessä.

Poikasaltaan veden laatu on haaste. Hyvä biosuodatus ja suodatus tarpeen ja pohjan laponta, ettei ylimääräinen ruoka pilaa vettä.

Itselläni monte douradot kasvavat emojen kanssa. En ole havainnut kutuhalun tyrehtyvän poikakatraasta. Haaste tarjota ruokaa niin, että kaikki saavat.

Luovutuskoko

Monte douradot kasvavat luovutuskokoon melko hitaasti. Luovutuskoko on hyvä olla vähintään 4 cm, jotta monte douradolla alkaa olla kunnon massaa. Ikää lienee tällöin yli puoli vuotta.

Sukukypsäksi monte dourado tulee n. 1½ vuoden iässä. Plekot ovat yleensä hyvin pitkäikäisiä hyvässä hoidossa.

Monte douradon kutuakvaario (esimerkki)

  • 450 litraa, Juwel rio
  • kutupari
  • n. 28 º C (27-29 °C), GH 4, ph 7-7.5, KH 2
  • 2x Bioflow (1000l/h ja 1500l/h), 3x Eheim Powerline 2252 (3x1200l/h), Fluval4u (1000 l/h) eli 7100 l/h eli 15x akvaarion tilavuus/tunti . Lisäksi on Tunzen nanostream 4500l/h eli 11 600 l/h eli 26x akvaarion tilavuus/h.
  • Valo: 2 x 54 W, T5
  • veden vaihto 60-70 %/1-2 kertaa vikossa. Tarpeen mukaan useammin.
  • sisäsuodattimien puhdistus 1 krt./vko, Bioflown hienosuodatusvanujen puhdistus 1 krt/vko. Bioflow puhdistetaan harvemmin, mutta tarpeen mukaan esimerkiksi yläkorit useammin.
  • ilmastus Eheim 2252:n tehokkailla diffusoreilla, yhdessä on suihkuputki joka saa virtauksen hajaantumaan
  • Kututuubeja runsaasti,(S- ) ja M-koko sopii monte douradolle. (ostettu akvaarioon.fi:stä)
  • runsaasti kantoja
  • vallisneriaa, joka ainoita kasveja tuossa puhurissa (kasvaa kuitenkin yllättävän hyvin)
  • kääpiö-, harlekiini- ja perhosnuoliaisia (perhosnuoliaiselle lämmöt yläkanttiin), sokkeloripsimonneja (4 kpl.), albiinopartamonneja, leväbarbeja muutama
  • Hypancistrukset voivat risteytyä, joten samaan kippoon ei mieluusti lähisukuisia lajeja

Hinta

Liikkeissä noin 50-70€. Harrastajilla usein hintaan 20-25 €/kpl. itse kasvatettuja poikasia.

Linkkejä

Perustiedot (Hyvä lukea nämä!)

http://www.planetcatfish.com/common/species.php?task=&species_id=226 (Planetcatfish)