Synodontis lucipinnis (Synodontis petricola dwarf): kuturaportti

Synodontis lucipinnis kutee suhteellisen helposti, kunhan sen perusvaatimukset täytetään. Synodontis lucipinniksen kudetusvinkkejä löytyy netistä melkoinen läjä ja mikä toimii yhdellä, ei ehkä toimi toisella. Itsekin pikku hiljaa kokeilin ja lopulta onnistuin saaman kasvatettua pienen katraan, joka palkitsi suuren vaivannäön.

Akvaarion koko

Synodontis lucipinnis on selkeä parvikala ja viihtyy vähintään 6 kalan ryhmässä. Pienen parven laittaisin minimissään n. 200 litran akvaarioon. Minulla oli pieni kutuporukka kyllä 120 litran akvaariossa (80 cm) ja ne kutivat hyvin ja olivat terveitä. Mutta sisustus ja kutupömpelit veivät melkoisesti tilaa ja kovana uimarina lucipinnikset tarvitsevat uimatilaa, että viihtyvät. Siirsin parven (9 kpl.)  180 litran Juweliin, joka on niille varsin reilukokoinen ja pääsevät uimaan hyvin. 6 kpl. voisi juuri ja juuri mennä 120 litran kipossa, jos muita kaloja ei ole pahemmin.

Tämän jutun mukaan moni kudettaa 40 litran kipossa, jotkut taas sanovat, että suuri akvaario toimii parhaiten. Artikkelin kudettaja käyttää 80-120 litran akvaariota.  Itse tosiaan suosin reilua akvaariota, jossa asustavat ympäri vuoden eikä vain kudetusaikana. Veden laatu ja olosuhteet pysyvät inhimillisinä myös kaloille helpommin.

Vesiarvot

Synodontis lucipinniksen kutupömpeleitä
Synodontis lucipinniksen kutupömpeleitä

Puhdasoppisesti lucipinniksen kutuakvaarion veden pitäisi muistuttaa Tanganjikajärven vettä, koska laji on endeeminen laji siellä. Toisaalta laji on hyvin sopeutuvainen ja sitä viljellään yleisesti erilaisissa vesiarvoissa. Eri lähteistä löytyy jonkun verran ristiriitaista tietoa. Toisaalta paras vaihtoehto olisi Tanganjika. Toisaalta lajia viljellään yleisesti malawiakvaarion vesiarvoissa ja kalan sopeutuminen takaisin Tanganjikajärven vesiarvoihin voi olla myös stressaavaa kalalle, jos on monen sukupolven ajan ollut esimerkiksi malawissa.

Itse viljelen luceja melko lailla malawiveden arvoissa.

Ph

6.5-8.5 Planetcatfishin mukaan. 7.5-8.5 Seriously fishin sekä tämän sivuston mukaan. Itse olen sillä kannalla, että 7.5-8.5 kuulostaa järkevämmälle. Monissa lähteissä viitataan siihen, että S.lucipinnis on nimenomaan herkkä happamalle vedelle. Lienee sopeutuvainen ja viitattu siihen, että happamassakin elelee, mutta lienee melkoisen raja-arvoilla.

Tanganjikassahan pH on varsin korkea, vaihdellen 7.5-9.2. (Malawissa 7.7-8.8)

Itselläni Synodontis lucipinnikset ovat pH 7.5-8 ja mielestäni ovat todella terveitä ja kutevat jatkuvasti (kop kop).

Tässä artikkelissa kannustettiin kudettamaan pH 7.2-7.6.

Kovuus

10-35 dh Seriously fishin mukaan. GH yli 10 dh, KH yli 5 tämän lähteen mukaan.

Tangajikkajärvessä on kovaa vettä 7-11 dH, KH 16-18.

Malawissa taas GH on 3-6 dH, KH 5-8.

Itselläni lucipinnikset ovat GH 6, KH 2-3. Lisään mineraalisuolaa Seachem Equilibrumia, että saan kokonaiskovuutta ylös päin. Sähkönjohtavuus on 270-340 µS/cm.

Tässä jutussa kannustettiin kudettamaan keskikovassa vedessä.

Lämpötila

24°C/25-28 °C (Seriously fish ja tämä sivu). Planetcatfish melko eri linjoilla eli 22-24 °C, joka tuntuu minusta ihan alakanttiin.

Itselläni S.lucipinnikset ovat 26-27 °C . Kokemukseni mukaan malawistit laittavat lucit usein noin 25 asteeseen.

Suodatus

Itselläni Synodontis lucipinnikset ovat suhteellisen kovassa virtauksessa. 180 litran Juwelissa on Aquael Turbo 2000l /h, Fluval 4U 1000l/h sekä 2 Bioflow x600l/h. Eli yhteensä 4200 litraa/h.  23x akvaarion tilavuus/tunti. Eli melkoinen puhuri. Luultavasti vähemmälläkin menisi, mutta näyttävät viihtyvän ja vesi pysyy kirkkaana. Toki tyventä ja suojapaikkoja pitää löytyä kuten esimerkiksi luolia. Itselläni on ilmastus lisänä (iso Seran ilmapumppu).

http://www.selectaquatics.com/article_Breeding_Difficult_species.htm

Tuolla oli juttua, että virtaus on minimaalinen. Ehkäpä niinkin toimii. Minulla taas on kova puhuri. Yhtä oikeaa menetelmää tuskin on. Myös lisänä on ilmastus.

Valaistus

Synodontis lucipinnikset ovat hämäräaktiivisia ja karttavat superkirkkaita valoja. Hyvä olla suhteellisen hämärä valaistus. Toisaalta kasvit hyvä saada kasvamaan, jos niitä on (vaikka ei välttämätöntä). Planetcatfishin mukaan kasvillisuus ei supervälttämätön ole, mutta mielestäni se tuo suojaa kaloille, varjostaa tehokasta valaistusta ja veden laatu on helpompi pitää hyvänä.

Täällä valaistus 10-14 h, kohtuullinen voimakkuus.

Sisustus

Synodontis lucipinnis menossa kutupömpeliin
Synodontis lucipinnis menossa kutupömpeliin

Minulla on Weber 0.5-1 mm suodatushiekkaa pohjamateriaalina, K-rauta myy edullisesti. Mielestäni kalalle suhteellisen luonnollisen värinen alusta johon sulautuu.

Onttoja Juwelin kivijäljitelmämoduleja, jonne pääsee hyvin suojaan. Tykkäävät olla suojassa. Ehkä kutevat sinnekin, mutta kutua varten on omat kutupömpelit. Myös salaojaputki, joka halkaistu U:n malliseksi ja kaksi pötkössä peräkkäin on suosittu kulkuväylä.

Valluja ja jaavansaniaista löytyy ja muutama kivi. Aluksi minulla on kasviton akvaario. Sen vesi oli vaikea pitää puhtaana ja joskus tuli jopa bakteerisamennus akuutisti. Kasvien lisäämisen jälkeen ongelmat hävisivät. Myös kasvillisuus estää mielestäni levää. Hieman viher- ja piilevää on pinnoilla, mutta ei häritsevästi.

Täällä ei olen paljoa kasveja, vain jaavansaniaista. Ei haluta kannustaa ripottelemaan munia muualle kuin kutupömpeliin (kukkaruukku).

Kutuporuhka

Itse hankin ensin 4 lucipinnistä, sitten 2 ja vielä 3. Kun jengiä tuli lisää, meno vilkastui ja viimeisen satsin jälkeen alkoi kutu melko nopeasti ja on säännöllisesti jatkunut. Riittävä määrä ja uudet tulokkaat viriloittivat menoa.

Sukupuolien erottaminen voi olla hieman vaikeaa, mutta aikuisilla kutuvalmiilla yksilöillä se onnistuu melko hyvin. Yleensä naaras on lyhyempi ja pulleampi, uros pidempi ja hoikempi.

Kutuporuhkan on syytä olla 1-1½ vuotta (tai vanhempia), jolloin saavuttavat sukukypsyyden.

Kutuvireeseen

Hyvät olosuhteet perusta.

Itse en sinänsä mitään erikoiskikkaa käytä kutuvireeseen saamiseen. Hyvä hoito ja runsas virtaus auttavat itsestään.

Tässä jutussa runsas veden vaihto (50%) sekä reilu ruokinta esim. elävällä ruoalla (surviaiset), voi edesauttaa kutuvirettä. Itse uskon tämän auttavan, mutta vaihdan 60-70 % viikottain säännöllisesti vettä ja ruokin välillä melko reilusti pakastesurvareilla.

Välillä on rauhallisempia kausia, välillä huomaa, että kutukähinää on paljon kutupömpeleissä ja meno kiihtyy.

Kutupömpelit

Itselläni on 2 kutupömpeliä, joiden perusperiaate on jokin kupu, joka minulla on akvaarioliikkeestä ostettu ahvenille suunnattu savimaja. Hyvä, jos molemmilla puolilla olisi pyöreä aukko, niin läpikulku on mahdollista. Minulla toinen on tällainen, toinen on yksireikäinen, joka sekin ok. Kukkaruukkuja (ei-lakattu, puhdas) käyttää moni, mutta haaste on pyöreät kulkureiät. Siksi en niitä käytä, kun en saanut hallittua reikää kylkiin. Päällä oleva oli taas mielestäni liian pieni.

Jokin este, ettei emot syö kutua. Verkko tai marmorikuulia/isoja pyöreitä kiviä. Näin munat vajoavat emojen ulottumattomiin maljan pohjalle. Itse käytän maljana lasijälkiruokamaljaa tai muovista pakasterasiaa, jonka pohjalla on kivi. Toisessa viritelmässä on jälkiruokamalja täynnä kiviä ja päällä savimaja. Toisessa on pakasterasia, pohjalla iso kivi ja tratti, jonka päällä sihti ja kiviä, josta munat valuvat muovirasiaan. Päällä savimaja. Kumpaankin lucit kutevat.

 

Erilaisia ratkaisuja

http://simsoli.com/data/media/4/laichschalen_c.jpg

Kutu

Lucipinnikset kutevat niille varattuihin kutupömpeleihin. Kutupömpelit tarkistan noin viikon välein. Minulle toimii se, että osa pennuista on kuoriutunut, niin näen, että satsia on kuoriutumassa. Itse munat ovat todella pieniä, joita jotkut pipetoi ja erottelee erillisastiaan, jossa on ilmastin ja odottaa kuoriutumista. Itselleni tämä oli liian haastava ja työläs. Pömpelit on syytä tarkistaa viikottain, sillä ne keräävät helposti kalankakkaa, pieniä matoja yms. jotka kärkkyvät ruokaa.

Poikasten kuoritumisaika on noin 2-3 vuorokautta.

Kudun talteenotto

Itse yleensä laitan ämpärin puolilleen lapolla vettä pääakvaariosta. Nostan kutupömpelin ämpäriin, että jää veden alle. Kaadan maljan sisällön isosilmäiseen muovilävikköön, johon jää kivet ym. oheistarvikkeet. Munat menevät lävikön läpi ämpäriin. Usein pohjalla ui minimaalisen kokoisia pentuja. Osa munista lienee kuoritumatta ja kuoriutuu jatkokäsittelyssä.

Poikaset ovat todella pieniä kuoriuduttuaan (n. hiekan jyvän kokoisia). Vaatii sähkölampun ja tarkat silmät, että poikaset erottuvat. Yleensä ne näkee vipeltävästä liikkeestä.

Kaadan puoli ämpärillistä vettä 27 litran faunaboksiin ja lisään akvavettä vielä lisää sinne. Laitan lämmittimen (samat lämmöt kuin akvaariossa, eli 26-27 astetta) ja ilmastimen. Ruokin pentuja JBL artemia fluidilla monta kertaa päivässä ja vaihdan vettä aamuin ja illoin noin 30-40 % pääakvasta hiilidioksidiletkulla tiputettuna (solmu hiilariletkussa faunaboksin päässä ja imukupit toisessa päässä, joka kiinni akvan lasissa). Muistettava, ettei lappoviritelmä jää päälle, sillä vesivahinko voi uhata. Itse laitan myös akvan yläosaan letkun, ettei paljoa voi edes vettä lappoutua akvasta letkua pitkin. Pennut ovat todella herkkiä muutoksille, joten vesi tulee tipoittain hitaasti faunaboksiin. Veden laadusta pitää kuitenkin pitää kiinni.

Faunaboksissa voisi olla pillisuodatinkin, mutta itselläni on ilmastin.

Itse aloitan ruokinnan heti, kun näen poikasia, vaikka ruskuaispussillakin selviävät tovisen aikaa ja ruokinta pilaa vettä. Poikaset kuitenkin kuoriutuvat eri aikaan ja osa on jo muutaman päivän vanhojakin kun kerään ne.

Pidän pentuja noin viikon verran (joskus vähemmän aikaa) Faunaboksissa. Sitten siirrän ne jatkokasvattamoon, 100 litran akvaarioon (ei hiekkaa pohjalla). Siellä on luonnollisesti sama vesi kuin pääakvaariossa ja täytän sen aina pääakvan vedellä.

Jatkokasvatus

Synodontis lucipinniksen poikanen.
Synodontis lucipinniksen poikanen.

Aivan pienet poikaset kun siirtää uuteen kippoon kasvamaan, pitää olla erityisen varovainen. Vesiarvot eivät saa muuttua nopeasti ja homma vaatii huolellisuutta ja malttia. Lappoan hitaasti moneen kertaan tipottain hiilidioksidiletkulla faunaboksiin kohdeakvaarion vettä (joka samaa vettä, missä pennut syntyivät) niin, että se on lähes samaa vettä molemmissa. Sitten hitaasti pakasterasialla pennut uuteen kippoon. Ja ei-läiskäyttäen, vaan hitaasti niin, että pentu ui uuteen veteen rasiasta.

Pennut tykkäävät olla faunan pohjalla, joten niiden metsästys on tarkkaa. Räiskäytys toiseen veteen voi stressata ja havaitsin, että siinä vaiheessa voi tippua jengiä, joten todella varovaista työtä.

Myös liian kova suodatus yksi kaksi on pahasta. Parasta on vaikka pitää tovi suodattimia kiinni ja laittaa pienelle ja asteittain voimistaa. Liika virtauskin yhtä äkkiä voi tappaa pentuja.

Nämä siirrot ovat riskikohtia. Kun ne ylittää, niin pennut kasvavat varsin mukavasti.

Toki siirto kasvattamoon on helpoin ns. puhtaalta pöydältä eli aina yksi yhteen laittaa vanhan veden uuteen tyhjään viritelmään. Kuitenkin minulla tulee poikasia niin tiheään tahtiin, ettei entiset ehdi alta pois. Isommat poikaset kuitenkin saattavat jossain vaiheessa syödä pienempiä, joten siirrän seuraavaan vaiheeseen, jossa ne ovat alkaen 2 cm. Kaverina on miljoonakaloja, jotka lisivät pentujen kanssa varsin hyvin. Vesiarvot tietysti pysyvät samoina kuin pääaltaassa.

Jatkokasvattamossa 100 litran akvaariossa on hyvä suodatus. Seran poikassuodatin F700, joka metelöi rutosti, joten en suosittele siitä syystä, vaikka se on turvallinen ja tehokas. Seran pillisuodatin ja iso Biopower ovat lisäksi suodatuksena. Ilmastin on integroitu pillisuodattimeen.

Pentuallas on minulla suuri siksi, että veden laatu pysyy hyvänä runsaasti ruokittaessakin. Lappoan pohjan ja nostan suojapömpeleitä muutaman kerran viikossa, sillä ne kerää likaa. Emoaltaasta laitan vettä säännöllisesti – mieluusti usein ja vähempi toki parempi. Itselläni on hyvä biosuodatus, joten en tarvitse 100 litran pentulaan kovin suuria vedenvaihtoja usein. Isossa kipossa myös vedenvaihdot eivät ole niin suuri stressi poikasille, sillä vesiarvot pysyvät vakaampana. Myös vedenvaihdon voi pentujen kasvaessa tehdä ronskimmin ja nopeammin. Mutta pienet poikaset ovat todella herkkiä vesiarvojen muutokseen. Niitä tippuu alkutaipaleella jonkun verran, mutta myöhemmin ovat kestäviä.

Pennut tykkäävät koloista ja suojapaikoista. Suodattimet pitää olla pentuystävällisiä, mieluusti mattosuodatusmaista, josta saavat ruokaakin ja hyvän suojan. Myös kivijäljitelmät ja ahvenmajat ovat suosittuja piilopaikkoja. Pennut myös menevät suodattimen koloihin ja nostettaessa mitä tahansa akvaariosta, kannattaa laittaa vettä astian pohjalle, sillä nämä vesselit ovat piiloutumisen mestareita. Esim. Eheim Biopowerin kiinnitysripustin voi olla täynnä poikasia ja nosto altaasta voi tappaa pennut, jos tippuvat kuiville.

Valo on pieni spotti kipon yläpuolella, sillä valoa ne eivät hirveästi rakasta. Päivänvalollakin osin mennään.

Synodontis lucipinniksen poikanen.
Synodontis lucipinniksen poikanen.

Poikaset

Synodontis lucipinniksen poikanen
Synodontis lucipinniksen poikanen

Poikaset kuorituvat 2-3 vuorokaudessa. Aluksi ne saavat ruskuaispussista ravintoa, mutta sen jälkeen ne tarvitsevat nestemäistä artemiaa monta kertaa päivässä. Itse aloitan ruokinnan heti, kun näen poikasia, että saavat ruokaa heti kun tarvitsevat.

Poikaset kasvavat monien lähteiden mukaan hitaasti. Minusta ne kasvavat suhteellisen nopeasti, mutta kaikki on suhteellista. Ruoka niille maittaa hyvin.

Aluksi väritys on erilainen kuin emoilla, mutta muotoutuu pikku hiljaa samanlaiseksi kuin emokaloilla. Mielestäni 3-4 cm:llä poikasella alkaa olla hyvin lucimainen kuosi.

Poikasten ruokinta

Varttunut Synodontis lucipinniksen poikanen
Varttunut Synodontis lucipinniksen poikanen. Noin 4 cm.

Itse ruokin poikasia nestemäisellä Artemialla (JBL:n fluid artemia). Poikastet tarvitsevat ruokaa useita kertoja päivässä, kun niiden ruskuaispussi on käytetty. Itse kasvatan poikaset omassa poikasakvaariossa ja ruokin noin 3-5 kertaa päivässä aluksi nesteartemialla, myöhemmin artemian kuorituilla munilla ja hyvin hienojakoisella poikasruoalla. Moni ruokkii myös mikromadoilla poikasia.

Poikasten kasvaessa, siirryn pikku hiljaa Spectrumin Grow-ruokaan ja Tropicalin spiruliina forteen. Ja myöhemmin menee samat monipuolinen ruoka kuin aikuisilla.

Luovutuskoko

Synodontis lucipinnikset kasvavat luovutuskokoon melko hitaasti. Luovutuskoko on hyvä olla vähintään 3 cm, mutta mielellään minimi on 4 cm, jotta luceilla alkaa olla kunnon massaa, vastustuskyky paranee muutossa ja eivät jää suupaloiksi.

Huomioitava tulevan altaan mahdolliset syömärit kuten ahvenet, ettei lucit joudu suupaloiksi.

Sukukypsäksi luci tulee n. 1-1½ vuoden iässä. Tämän artikkelin mukaan jopa 8-12 kk:ssa.

Synodontis lucipinniksen kutuakvaario (esimerkki)

  • 180 litraa, Juwel rio
  • kutuporukka: 9 Synodontis lucipinnistä
  • n. 27 º C (26-27 °C), GH 6, pH 7.5-8, KH 2, sähkönjohtavuus noin 270-340
  • 2x Bioflow (2x600l/h),  Aquael Turbo 2000 l/h, Fluval4u (1000 l/h). Eli melkoinen virtaus ja suodatus eli 4200l/h. 23xakvaarion tilavuus/tunti.
  • Valo: 2 x 45 W, T5
  • veden vaihto 60-70 %/1-2 kertaa vikossa. Lisäksi poikakippoihin menevät vedet.
  • sisäsuodattimien puhdistus 1 krt./vko, Bioflown hienosuodatusvanujen puhdistus 1 krt/vko. Bioflow puhdistetaan harvemmin, mutta tarpeen mukaan esimerkiksi yläkorit useammin.
  • ilmastin: Sera Air 550R plus (äänekäs!, mutta tehokas)
  • vallisneriaa, jaavansaniaista
  • Juwelin onttoja kivijäljitelmiä
  • kutupömpeleitä
  • miljoonakaloja (todennäköisesti lucit verottavat poikasia, vaikka niitä jää henkiin ja millikset lisääntyvät ja viihtyvät muuten hyvin)
  • pohjahiekka Weber 0.5-1mm, suodatushiekka. Pentulassa (alkukasvatus) ei hiekkaa, jatkokasvatus millisten kanssa (Weberin 0.5-1mm suodatushiekkaa)

Hinta

Liikkeissä noin 20-25€. Harrastajilla usein hintaan 6-8 €/kpl. itse kasvatettuja poikasia.

Muuta

Synodontis lucipinnistä kutsutaan monella nimellä ja väännöksellä Esimerkiksi Synodontis lucipinnis, Synodontis petricola dwarf, Synodontis lucipinnis ”Petricola dwarf”. Suomen kielessä keltaripsimonnia käytetään sekä Synodontis petricolasta että Synodontis lucipinniksestä. Usein Synodontis petricolana ostettu laji osoittautuu S.lucipinnikseksi. Mutuna väittäisin, että lucpinnis on yleisempi kuin petricola Suomessa.

Myös hormoneilla viljeltyjä itä-eurooppalaisia lucipinniksiä voi olla liikenteessä sekä hybridejä, joten kannattaa olla tarkka, kun ostaa lucipinniksiä, että saa mitä haluaa.

Videoita

Linkkejä

http://akvaario.eu/?p=1148 (Perustiedot, hyvä lukea nämä!)

http://www.tfhmagazine.com/details/articles/raising-synodontis-cats-full-article.htm (kuturaportti)

http://www.seriouslyfish.com/species/synodontis-petricola/ (Perustietoa, tässä kannustetaan siirtämään emot pois kutuakvaariosta)

http://www.selectaquatics.com/article_Breeding_Difficult_species.htm (lukemisen arvoinen kuturaportti)