Haarniskamonni (Megalechis thoracata)

Lähes kaikkien rakastama haarinskamonni on suosittu keskikokoisten akvaarioiden persoonallinen perusmonni. Joskus haarniskamonnista käytetään myös nimeä ”torakkamonni”, joka lienee perua tieteellisestä nimestä.

Haarniskamonni, uros
Haarniskamonni, uros

Tuntomerkit

Haarniskamonni kuuluu panssarimonneihin kuten monnisetkin. Panssarimonnit ovat saaneet nimensä luulevyistä, jotka peittävät niiden ruumiin lähes kokonaan (Varjo, Akvaariokalat). Kaikissa evissä pyrstöevää lukuun ottamatta on lisäsuojana tukeva piikki saalistajia vastaan. Myös monneille tyypilliset viikset löytyvät. Monnikalojen viiksissä ja kaikkialla ihossa on kemoreseptoreita, joilla ne maistavat ja haistavat tehokkaasti (Varjo, Akvaariokalat).  Silmät ovat pienet pyöreät napit, mutta monnikalat havainnoivat ympäristöään tehokkaasti viiksillään, kemoreseptoreilla ja kylkiviiva-aistilla eikä silmillä ole niin suurta merkitystä.

Väritys:

Ruskea perusväri, jossa tummempia laikkuja sekä vaaleampi alueita.

Koko:

12-16 cm. Naaras pulleampi, mutta koirasta lyhyempi usein.

Uros:

Solakampi kuin naaras, mutta roteva (erityisesti etupäästä). Isot rintaevät (muoto erilainen kuin naaralla, isompi rintaevän piikki kuin naaraalla), joissa oranssit reunat. Kutuaikana oranssi väritys korostuu evissä. Rintapanssarissa ei selvää väliä.

Uroksella on myös selvä sukupuolielin (näkyy paljon selvemmin kuin naaraalla). Se muistuttaa vatsasta roikkuvaa suolenpätkää tai matoa. Jotkut jopa madottaneet kalan sen vuoksi eikä ”mato” vain lähde.

Uroksella on näkyvä sukupuolielin vatsan kohdalla. Kuin "mato" tai suolenpätkä.
Uroksella on näkyvä sukupuolielin vatsan kohdalla. Kuin ”mato” tai suolenpätkä.

Naaras:

Pulleampi. Rintaevät pienemmät ja pyöreämmät eikä oranssia sävyä. Rintapanssarissa myös selvä väli.

Yleensä sukupuolierot selvenevät kun kalat kasvavat. Itse pidän rintaevien eroa helpoimpana tunnistuskeinona. Oranssi väri on mielestäni kutuajan ulkopuolellakin ja näkyy varsin selvästi uroksella. Kun ostin kalat, olivat noin 5-6 cm ja väritys rintaevissä ei vielä kunnolla näkynyt. Mutta naaraat olivat pulleampia ja rintaevät pienemmät ja pyöreämmät. Myyjä kuitenkin näpsäkästi valitsi minulle 2 urosta ja 2 naarasta ja nappiin meni. Jo 10 cm mittaisena näkyy rintaevien ero varsin selvästi.

Kuvia ja selvitys sukupuolieroista.

Haarniskamonni, naaras. Pienet rintaevät, ei oranssia.
Haarniskamonni, naaras. Pienet rintaevät, ei oranssia.

 Muistuttavia lajeja

Pistehaarniskamonni (Megalechis picta) muistuttaa haarniskamonnia. Pistehaarniskamonnilla on selkeä pystysuora tumma raita, joka puuttuu haarniskamonnilta (Planetcatfish). Pistehaarniskamonnilla on pidempi selkäevän ensimmäinen ruoto (yli puolet selkäevän korkeudesta, toisin kuin haarniskamonnilla), ruumis on vaaleampi, ruumiinmuoto soukempi, pää kiilamainen ja leveämpi, suu suurempi, pohjaväri vaaleanruskeanharmaa sekä päässä ja kyljissä suhteellisen paljon pieniä pisteitä.

Taksonomia

Lahko monnikalat (Siluriformes), heimo panssarimonnit (Callichtyidae), alaheimo aitopanssarimonnit (Callichthyinae), suku haarniskamonnit (Megalechis).

Levinneisyys

Levinneisyysalue hyvin laaja Etelä-Amerikan pohjoisrannikolta Amazonian vesistöalueen eteläreunalle saakka, jopa Rio Paraguayn vesistöalueella (Rassi, Panssarimonnit).

Elinympäristö

Matalat, usein vähähappiset suot ja tulva-alueet, missä on pinta- ja uposkasvillisuutta (Varjo, Akvaariokalat).

Akvaarion koko

Akvaarion minimikoko vähintään 240 litraa (Varjo, Akvaariokalat). Akvaarion minimikoko yhdelle yksilölle on 180 litraa ja parille‐ kolmelle 250 litraa (Faunatar). Itse laittaisin haarniskamonnin vasta 240 litran kippoon kuten Juwel Rio 240 litraa, jonka pituus on 121 cm. Haarniskamonni ei ole huippu liikkuvainen vanhempana, mutta melkoinen säheltäjä ja höseltäjä pitkin akvaariota. Itselläni on Juwel Rio 350 litraa, jonka pituus on 121cm ja on Juwel Rio 240 litraa korkeampi reilusti. Myös korkeussuunta antaa haarniskoille lisäuimatilaa ja liikkuvat pohjan lisäksi myös pinnalla esimerkiksi hakemassa ruokaa. Parvelle Juwel Rio 400 on oiva (151 cm pitkä).

Akvaarion sisustus

Haarniskamonni viihtyy akvaariossa, jossa on runsaasti kasveja sekä juurakoita. Ne eivät ole kovin herkkiä happikadolle, sillä ne voivat käyttää suolta hengityspintana. Myös hapekkaissa oloissa ne käyvät täyttämässä happivarastonsa pinnalta toisinaan.

Vesi

Ei tarvitse olla superhapekasta peräsuolihengityksen takia. Myös luonnossa haarniskamonnit asuvat vähähappisissa kasvilammikoissa.

Ph

5.5-8.3 Varjon Akvaariokalat mukaan ja samoilla linjoilla Planetcatfish. Faunatar: pH 6-8. Eli suht sopeutuvainen ph:n suhteen. Ääriarvot 5.5. ja yli 8 ovat melko ääreviä, ja huomioisin myös muiden kalojen vaatimukset, jotta eivät kärsi.

Kovuus

Kovuus alle 15 dH Varjon Akvaariokalat mukaan. Faunataren mukaan kovuudella ei väliä, mutta mieluusti pehmeä vesi erityisesti kudettamisessa.

Lämpötila

Noin 18-28 °C Varjon ja Planetcatfishin mukaan. Faunataren mukaan 20-28 °C.

Ravinto

Kaikkiruokainen ja yleensä oikea ahmatti. Ujous ei paina ja nälkä tuntuu olevan aina. Yleensä ns. ruoka-aikaan kotona. Hiutaleet, granulat ja pelletitkin. Helpommin minusta syö hieman pienijakoisempaa ruokaa kuin isoja pellettejä. Pakastesurvarit oikein superherkkua.

Kesäkurpitsaa saattaa satunnaisesti näykkiä, mutten olen havainnut suurempaa intoa niihin.

Kiltti kala, mutta pienet kalanpoikaset voivat mennä ”vahingossa” suupaloiksi kun hamuaa ruokaa.

Tykkää syödä pohjalta, mutta käy mielestäni pinnallakin ruokaa haalimassa ja vesi roiskuu. Oppivat kyllä hiutalemetsästyksen nopeasti pinnaltakin.

Haarniskamonni on utelias.
Haarniskamonni on utelias.

Lisääntyminen

Jos haarniskamonneja on useita ja olosuhteet ovat hyvät, löytyy useimmiten sopiva kutupari. Haarniskamonnit voivat tulla sukukypsiksi jo alle vuoden ikäisinä (Rassi, Panssarimonnit). Kutupari löytyy yleensä 18 kk – 2 vuotta vanhana (Planetcatfish).

Kutuhalukkuuden virittämiseksi ei yleensä tarvita mitään temppuja (Rassi, Panssarimonnit), mutta suuri vedenvaihto voi toimia kannustimena (Planetcatfish). Sopivat olot kutua varten: pH 6,5, 25°C, dH alle 2 (Faunatar), vaikka sinäänsä melko sopeutuvainen laji vesivaatimusten suhteen.

Useat naaraat saattavat kiinnostua samanaikaisesti kutemisesta ja saattavat jopa ahdistella urosta tökkimällä kutupuuhiin ja kutea saman uroksen pesään . Uros ajaa naaraat pois. Naaraat saattavat ryhtyä yhteistuumin syömään mätiä. (Rassi, Panssarimonnit)

Uros tekee suuren kuplapesän. Pintakasvit ovat välttämättömiä, että kuplapesä ankkuroituu pinnalle. Myöskin pintavirtaus pitää olla todella pieni (varottava tosin happikatoa, jos kipossa on muita kaloja).

Mätimunia voi olla jopa 500. Jos naaras kutee putkeen monta kertaa, mätimunien määrä luonnollisesti laskee (Rassi, Panssarimonnit)

Uros saattaa myös vahingoittaa naarasta, joten naaras on siitäkin syystä hyvä mahdollisuuksien mukaan/tarpeen vaatiessa siirtää toiseen akvaarioon (Faunatar).

Noin 25 °C:ssa mäti kuorituu n. 4-5 päivässä. Jos haluaa saada mahdollisimman suuren poikassadon, riittävän suuri akvaario on hankittava niille ja veden laadusta pidettävä huolta. Kuoriutuneet poikaset lähtevät etsimään ruokaa 1 vrk. kuluttua. Poikasten ruokinta on suhteellisen helppoa ja nestemäinen ja hienojakoinen ruoka on suositeltavaa. Myös artemian toukkia ja mikromatoja voi tarjota jo hieman kasvaneille ja melko pienille poikasille. (Rassi, Panssarimonnit)

Ruokinta pieninä annoksina usein ja vähän, kuten yleensäkin poikasille. Veden laadusta on pidettävä hyvää huolta. Hyvässä hoidossa poikaset kasvavat nopeasti.

Elinikä

Voi elää yli 10 -vuotiaaksi.

Seuralaiset

Eivät varsinaisia parvikaloja, mutta nauttivat lajikumppanien seurasta. Yksin en pitäisi, mutta pariskuntakin minusta ok. Herratkaan ei keskenään pahemmin kinaa, mutta kahden herran pelkästä yhteiselosta ei kokemuksia. Tytöt tuskin kinaavat, eikä naaras ja uros. 4 yksilön parvessa en ole havainnut herrojen välistä kinaa. Mutta kutuajan koettaessa voi olla toinen ääni kellossa ja toinen uros varmasti saa kyytiä ja pitäisi varmasti siirtää toiseen kippoon mahdollisesti.

Sopii hyvin monenlaisten kalojen kanssa. Myös vesivaatimukset ovat varsin väljät, vaikka ne tietysti huomioitava. Myös hurjaan puhuriin en haarniskoita laittaisi, sillä selvästi rakastavat säyseää virtausta ja runsasta kasvillisuutta juurakkojen kera.

Mielestäni rihmakalat, lehtikalat oivia kavereita. Kummatkin tykkäävät samantyyppisestä akvaariosta. Monniset pohjalla myös hyvä valinta.

Melkoinen höseltäjä, mutta harmiton muillekaloille. Useimmat reviiritietoisetkin kalat eivät pidä haarniskaa uhkana, sillä se kulkee paikasta toiseen eikä itse puolusta reviiriä – paitsi uros vartioidessaan kuplapesää voi olla aggressiivinen. Muutoin todella rauhaa rakastava ja sopuisa kala.

Tulee myös itseään suurempien ja hieman häijympienkin kalojen kanssa toimeen (Faunatar). Huomioitava tietysti ettei joudu esimerkiksi oskareiden ruokalistalle. Myöskään itse en laittaisi akvaarioon, jossa haarniska joutuu pelkäämään 24/7 jotain kalaa, joka voisi vaurioittaa sitä.

Voi verottaa pieniä kalanpoikia, jotka joutuvat ”vahingossa” suupalaksi. Varsinaisesti ei jahtaa pieniä kaloja ja syö niitä tyyliin kirjoahven. Tosin Rassin Panssarimonnit mukaan voi verottaa aikuisia pieniä kalojakin, koska nälkä niillä on lähes aina. Mutta mielestäni suhteellisen vaarattomia muiden kuin kalanpoikasten kanssa, joita ehkä pitää ”survareina”.

Käyttäytyminen

Todella harmiton useimmille muille lajeille eikä harrasta reviirin puolustusta tai kinaa. Todella vilkas ja ruoka-aikaan häseltäjä. Rauhalliset kalat voivat hieman ottaa nokkiinsa ja hitaat ruokailijat eivät ehkä saa ruokaa hyvin. Joten varmistettava, että hitaat syömärit saavat osansa. Ovat todella ahneita syömäreitä. Jos ruoan laittaminen kippoon ei saa niitä häseltämään ruokapaikalle, ne ovat todennäköisesti sairaita ja pitäisi huolestua.

Tykkäävät kyllä lepäillä kasvien lehdillä ja väsyvät suht helposti häseltäessään ja välillä pitää lepäillä.

Voivat roiskuttaa vettä akvaariosta, kun käyvät pinnalla ruokailemassa tai muuten vain säheltävät.

Uusien kalojen hankkiminen

Akvaarioliikkeessä varsin pätevän tuntuinen myyjä kertoi, että haarniskamonneissa on runsaasti rakennevikoja erityisesti pään rakenteessa. Kannattaa ainakin katsoa, että ovat suhteellisen hyvämuotoisia. Itse myös seurailen, että haarniskapennut ovat vilkkaita ja liikkuvat. Joskus näkee flegmaattisia haarniskoja kaupassa ja jättäisin ne kauppaan.

Kaikki kaupan kalat ovat viljeltyjä (Faunatar).

Hinta

Noin 6-8 €. Yleensä eivät ole kovin kalliita fisuja. Harrastajaltakin voi hyvällä tuurilla saada muutamalla eurolla.

Varoitus!

Suomuttomana kalana hyvin herkkä lääkitykselle. Itselläni on ikimuistoinen ikävä kokemus haarniskojen yliherkkyydestä Flubendazolille/Flubenol. Olen vakuuttunut, että ne saavat myrkytysoireita lääkkeistä, joiden vaikuttava aine on edellä mainittu. Viimeinen vahvistukseni koskee tunnettua ja pätevää akvaarioliikettä, joka madotti vahingossa Camacellillä myös haarniskamonnit. Toinen kuoli 2. päivänä lääkkeen antamisesta, toinen oli sekaisin kuin käkikello. Mutta siirto nopeasti puhtaaseen veteen pelasti toisen. Kokemuksia löytyy Suomesta sekä ulkomailta (Planetcatfish). En missään olosuhteissa laittaisi flubendazole-pohjaista lääkettä haarniskamonneille. Myös lääke voi vaikuttaa suhteellisen kauan akvaariossa, jossa vesi on jo vaihdettu ja lääkintä lopetettu. Lappoaisin vielä pohjan hyvin, puhdistaisin suodattimet ja laittaisin aktiivihiilen toimimaan. Näin lääkejämät saa pois, ennen kuin haarniskamonnit menevät kippoon.

Juttua ja kokemuksia asiasta:

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=32&t=230321&p=7225867&hilit=haarniskamonni+camacell#p7225867

Kauppanimillä näitä varottavia lääkkeitä ainakin ovat: Camacell ja Kusuri. Myös tietysti Flubenol-pastat, joita en tosin akvaariokäyttöön laittaisi, mutta jotkut antavat ruoan mukana kaloille madotukseen.

En ole varma, ovatko haarniskamonnit yliherkkiä pratsikvantellille, jota käytetään yleisesti kiduslois- ja heisimatoihin. Kuitenkin varmuudeksi olen vain kylvettänyt 20 minuuttia Tremazolin ohjeen mukaan perusannoksella faunaboksissa superilmastuksella. Kalat näyttivät tämän kestävän.

Myös Baktopur directiä ja Baktopuria mielestäni kestävät hyvin kokemukseni mukaan. Samoin Ectopuria puolella annoksella ensin ja tilanteen mukaan hidas nosto perusannokseen.

Videoita

Hieman kutukäyttäytymistä

Tässä haarniskamonnia suurempi rantamonni (Hoplosternum littorale)  rakentaa pesää. On niin hieno video, että oli ”pakko” laittaa.

Linkkejä

http://www.faunatar.fi/sites/default/files/pdf/Haarniskamonni-12.pdf (Faunatar)

http://www.planetcatfish.com/common/species.php?species_id=14 (Planetcatfish)