Sokkelopleko (Hypancistrus sp., L 066): kuturaportti

Sokkeloplekon poikanen
Sokkeloplekon poikanen

Sokkelopleko kutee suhteellisen helposti, kunhan sen perusvaatimukset täytetään. Sokkelopleko pitää voimakkaasta virtauksesta, puhtaasta vedestä (hyvä suodatus, vedenvaihdot) sekä lämpimästä pehmeähköstä vedestä. Optimaaliset vesiarvot ja hoito ovat kaiken perusta. Itse en ole kikkaillut millään tavalla kudun aikaansaamiseksi.

Akvaarion koko

Kutuparille noin 200 litran (100 cm pitkä) akvaario mielestäni riittävä (tosin pohjapintala on myös tärkeä).

Pienelle kutuporuhkalle minimi mielestäni 240 litraa eli 120 cm kippo. Tämän kokoiseen akvaarioon mahtuu jo poikasetkin kasvamaan emojen kera.

Itselläni on 450 litran Juwel Riossa pieni kutuporukka, mutta hieman pienempikin akvaario menee hyvin, kunhan muu kalasto on sen mukainen. Poikaset myös varttuvat kasvamaan tässä synnyinakvaariossa.

Vesiarvot

Itselläni sokkeloplekot ovat pH 7-7.5, joka on suosituksen yläpäätä. Minulla on voimakas virtaus, ilmastus ja vaihdan vettä usein, joten vesi on neutraali, jopa hiven emäs. KH 2, joka on alarajoilla, mutta hiilidioksidilevitystä ei ole, joka pitää pH:n suhteellisen vakiona. Ennen laitoin ruokasoodaa hieman nostaakseni KH:ta, mutta olen nyttemmin luopunut siitä. Se kun samalla nostaa myös pH:ta.

Veden kovuus on GH 4. Laitan hieman Seachem Equilibrumia mineraalilisäksi, joka nostaa hieman erityisen pehmeää Helsingin veden kovuutta. Toisaalta varottava, ettei vesi ole liian kovaa, sillä sokkeloplekon vesi on syytä olla enemmän pehmeään kuin kovaan suuntaan.

Seidelin L-monnit mukaan jotkut saavat Hypancistrukset kutemaan kun laskevat pH:ta, mutta poikasten kasvatus on happamassa ja vähän puskuria sisältävässä vedessä haaste, mikäli poikasia ruokitaan reippaalla kädellä. Tosin oma haasteensa on myös poikasten siirto poikasakvaarioon, sillä sen vesi juuri on altis pilaantumaan happamassa ja vähän puskuria sisältävässä vedessä kun ruokinta on usein reipasta. Hänen mukaansa poikasten siirto erikoishappamasta vedestä ”normaaliin” veteen on suositeltavaa eikä ole ongelmallinen. Hän ei ole havainnut myöskään ongelmia poikasten kasvusta, jos ne siirtää ns. normaaliin veteen happamasta. Itse varoisin tietysti nopeita muutoksia vesiarvoissa erityisesti poikasten kohdalla ja totutus pitäisi olla hidas.

Itse pidän sokkeloplekot emojen kanssa samassa altaassa, jossa ruokin niitä runsaasti, mutta vaihdan vettäkin joskus montakin kertaa viikossa suoraan hanavettä vedenparannusaineiden (AquaSafe kera). Nyttemmin olen siirtynyt 60-70% viikossa kerran, samalla puhdistan sisäsuodattimet ja huollan muuten. Joskus useammin tarpeen mukaan vaihdan vettä. Iso akvaario ei ole niin altis veden epätasapainolle eikä likaantumiselle.

Lämmöt minulla on n. 28 astetta, mutta pientä vaihtelua on. Useimmiten vedenvaihdossa laitan 1-2 astetta viileämpää vettä, lämmöt pyrkivät nousemaan jopa 30 asteeseen Juwelissa, vaikka lämmityslaitetta ei ole lainkaan.

Suodatus

Koska lämmöt ovat korkeat ja kala on kotoisin virtaavista vesistä, suodatus, virtaus ja hapetus pitää olla kohdillaan. Minulla on nyt 450 Juwel Riossa sokkeloplekot. Suodatuksena on: 2x Bioflow (2x1000l/h), 3x Eheim Powerline 2252 (3x1200l/h), Fluval4u (1000 l/h) eli 6600 l/h. Eli melkoinen virtaus, joka on noin 15x akvaarion tilavuus tunnissa . Hyvä biosuodatus taataan Bioflow-suodattimilla. Joskin ulkosuodatin olisi hyvä ratkaisu, mutta olen siirtynyt ulkosuodatinvapaaseen akvarismiin. Nämä hoitavat ”ulkkarin” virkaa.

Koska poikaset ovat pieniä kutuubista lähtiessään, suodattimien turvallisuus olisi huomioitava.

Mielipiteitäni suodattimista

  • Eheim Powerline 2252: ”professionel”, omaa sarjaansa, jos haluaa tehokkaan sisäsuodattimen, omaa luokkaansa virtausteho ===> puhuria riittää, tehokas diffusori hapetukseen. Poikaset voivat mennä ritilästä sisään, mutta puhdistaessa olen aina pelastanut ne ämpäriin. Mielestäni moottoriin eivät helposti poikaset pääse, en ole nähnyt yhtään murskaantunutta. Jos haluaa suihkuputken virittää tähän, se onnistuu (hajottaa suihkua eikä tule niin pistemäistä virtausta ulostulosta). Huippu, suosittelen! Jos haluaa huiman virtauksen, onnistuu jo metrin akvaarioon laittaa, 80 cm akvaarioon en laittaisi:). Pienempi malli -48 on huiman paljon pienitehoisempi malli, joskin ok, 80 cm kippoon jo ihan ok muutenkin. Se putsaa hyvin vettä, mutta sen diffusori on heittänyt vettä akvan ulkopuolelle muutaman kerran, joten sitä en käytä ilmastukseen. Powerlinen imukuppikiinnitys melko ikävä viritelmä ja puhdistus melko raskas puuha. Lisäkorit melko vaivalloisia, mutta toimii tarpeen mukaan. Imukupit myös hapertuvat uskomattoman nopeasti, oikeita fiaskoja.
  • Fluval 4U: hieman rimpula kun vertaa edelliseen.Helppo puhdistaa. Etuna monipuoliset virtauksen säädöt. Itse käytän alavirtausta, josta pohjakalat tykkäävät. Hyvä hinta/laatusuhde. Muoviosat vaativat hellää käsittelyä etteivät rikkoudu. Erinomainen imukuppikiinnitys. Saranat voivat teloa kalan tai joskus jopa jäädä kiinni väliin. Kun huoltaa laitetta, katsottava tarkkaan, ettei kiinnityssaranan välissä ole pleko, sillä se on niiden lempipaikkoja.
  • Biopower ja Aquaball: Plekoille ”nuhapumppuja”. Virtaus on hyvin maltillinen ja tukkeutuu suhteellisen helposti (ylin karkeasuodatuslevy). Todella poikasystävällisiä. Biopower keskittyy enempi biosuodatukseen (raksukorit) ja lain suodatuspatruuna on mattosuodatuslevyä. Jos haluaa voimakasta virtausta ja kalakuormitus on suurta, ei paras ratkaisu.
  • Aquael Turbo on uusi löytö ja mielestäni myös helppo putsata, huimat tehot isommissa malleissa ja ollut kestävä (paksu akseli). Muutaman vuoden käytössä vanhin aparaatti ja toiminut moitteettomasti. Kerää mielestäni roskaa tehokkaasti (mattosuodatusmassa), raksut toimivat bioraksuina. Yksinkertainen rakenne ja minusta loistava masina. Puolalaisena edullinen ja mielestäni saa vastetta rahoille hyvin. Akvaariokeskus myy edullisesti.
  • Kiertovesipumppu, Eheim Compact: en suosittele poikasille! Plekon pennut jäivät ritilän imuun kiinni ja muutama kuoli. Sitä ei plekolasta löydy enää! Kuluttaa myös virtaa streamiin nähden todella paljon ja lämmittää akvaariovettä.
  • Stream. Tunzen nanostreamit ovat huippuja. Hieno magneettikiinnitys ja virtaa kuluu vähän, tehoja paljon ja virtaus hajaantuu laajalle pistemäisen sijaan. Itse en uskalla pitää pentulassa, sillä tämän turvallisuudesta on ristiriitaista tietoa. Toisaalta yhdessä kipossani on sellainen, jossa Monte Dourado teki yllätyspentuja. Yksikään ei mielestäni sinne mennyt. Partispoikasia on kipossa myös n-määrä. En ole havainnut niiden menevän sinne. Mutta streamia en missään nimessä pysäyttäisi kuin pakosta, sillä kala menee sinne sisälle helposti ja kun laittaa päälle, kala on jauhelihaa. Tämän suhteen en siis ole varma, onko turvallinen vai ei…siksi sitä ei varsinaisissa plekopentuloissa ole.Eteen tulee isommissa malleissa suojaritilä, pienempiin voi ostaa lisäosana (sinäänsä ei iso kala mahdu sinne). Huippu laite virtauksen lisäämiseen (toki ei suodata kuten suodatin). Myös hyvin huoltovapaa, eli vaatii puhdistusta harvoin.
  • Juwel bioflow: Poikaset voivat mennä ritilästä sisään suhteellisen helposti. Sokkeloplekoja olen harvoin nähnyt suodattimen sisässä, mutta partiksen pentuja useinkin. Riski tulee silloin, kun vedenpinta laskee vedenvaihdossa ja plekot jäävät suodatuspatruunojen päälle. Itse tarkistan aina hienosuodatusvanun ennen vedenvaihtoa, ettei jokin kala jää kuiville. Partislassa olen laittanut verkot ritilöiden eteen, joka auttaa, mutta tukkeutuu taas helposti. Moottori on suodattimen yläosassa. Kun veden pinta laskee, sutii suodatin helposti tyhjää, joten kovalla haihdutuskelillä jo ongelma vedenvaihtojen välillä. Mutta hoitaa hommansa hyvin. Vie toki tilaa akvaariossa, mutta kaapit ja lattiat vapautuu ja puhdistus on helppoa.
  • ulkosuodatin: tarkistaisin aina lävikön kanssa puhdistaessa mahdolliset pennut. Eli vesi sihdin läpi ja työskentely akvaariolämpöisellä vedellä. Imuputken päähän on suojaviritelmiä, mutta usein tukkeutuvat ja moni ottaa ne pois nopeasti.

Sokkeloplekoilla on myös ilmastin akvaariossa, joka nostaa pyörteitä pintaan ja auttaa lisää veden hapetuksessa. Pintaveden kierto merkittävin hapen liukenemisessa, mutta osansa myös ilmastimella. Hyvä huomioida ilmastimen hankkimisessa äänekkyys. Ilmastin on Seran suurin malli, joka on melko äänekäs eikä oikein makuuhuonekelpoinen.

Valaistus

Sokkeloplekot ovat enempi hämäräaktiivisia ja karttavat superkirkkaita valoja. Hyvä olla suhteellisen hämärä valaistus. Toisaalta kasvit hyvä saada kasvamaan. Juwelin 4x54W loisteputket (T5) ovat plekojen makuun varsin kirkkaat. Runsas kasvillisuus voi kompensoida tätä ongelmaa sekä runsaasti piilopaikkoja. Pienemmälläkin valaisulla varmasti pärjäisi.

Sisustus

Minulla on Weber 0.5-1 mm suodatushiekkaa pohjamateriaalina, K-rauta myy edullisesti. Pohjamateriaalin väri voi myös vaikuttaa, onko kala arka vai ei. Tämä suhteellisen luonnollinen pohjaväri, jota sokkeloplekot eivät pelkää.

Runsaasti juurakoita, joiden suojaan pääsevät aikuiset ja pennut. Jos suojapaikkoja ei ole, sokkeloplekot stressaantuvat. Myös superpuhurilta on hyvä päässä joskus tyveneen.

Runsaasti kututuubeja, jotka urokset valtaavat kututuubikseen. Jokaisella uroksella on hyvä olla oma tuubi ja reviiri. Toisinaan tulee kinaa kutuputkista, vaikka niitä olisi kuinka runsaasti tarjolla. Se sama tietysti on se halutuin:). Kututuubit niin, että suuaukko eteen päin, että näkee mitä tapahtuu putken sisällä ettei tarvitse siirrellä.

Kutuputki, joka on toisesta päästä umpinainen on mieleen pienikokoisilla sokkeloplekoilla, mutta koon kasvaessa M-koko on sopiva. Avoimiin putkiin plekot eivät yleensä kude. Putken koko oltava hyvin nafti, sillä kalan pitää pystyä puolustamaan vihollisilta pentuja ja estää pentujen karkaaminen tuubista. Laittaisin tarjolle sekä S- että M-kokoa, niin pleko voi itse valita. Itse olen käyttänyt Akvaarioon.fi:n kutuputkia.

Kutuporukka

Itse olen hankkinut eri lähteistä sokkeloplekoja, sillä hyvä saada monipuolinen geeniperimä plekoille. Sukusiittoisuus voi tuoda resessiivisiä ominaisuuksia ilmenemään helpommin. Myös immuunipuolustus voi kärsiä ja kala voi sairastua helpommin. Myös lisääntymistehokin voi kärsiä. Ihanne tietysti, että jokainen sokkelopleko olisi eri suvusta.

Minulla on 6 sokkeloplekoa 450 litran akvaariossa. Osa hankittu poikasena, pari hieman vanhempana. Kumpaakin sukupuolta tietysti hyvä olla kutuporuhkassa. Aikuisten sokkeloplekojen sukupuolen määrittely on helpompaa, mutta silloinkin joskus haaste. Sukupuolen määrittelystä on juttua sokkeloplekon perustiedoissa.

Kutuvireeseen

Hyvät olosuhteet perusta. Sokkelopleko kirkkaiden vesien asukki. Itse en laita turveuutetta veteen ja sokkeloplekot viihtyvät hyvin ja kutevat. Joillekin plekoille happamuuden lisääminen tepsii, mutta itselläni sokkelopleko kutee neutraalissa, jopa hieman emäksisessä vedessä. Turveuutetta en ole käyttänyt.

Useat veden vaihdot voivat auttaa. Myös virtauksen lisääminen voi auttaa kutuvireeseen saantia. Itselläni on jatkuvasti kipossa melkoinen virtaus, joten en tee yleensä mitään muutoksia sen suhteen. Kuitenkin suodattimien puhdistaminenkin lisää virtausta ja sokkeloplekot reagoivat siihen.

Itse en sinänsä mitään erikoiskikkaa käytä kutuvireeseen saamiseen. Hyvä hoito ja runsas virtaus auttavat itsestään.

Kutu

Uros valtaa kutuluolan, joita on hyvä olla runsaasti, josta vara valita ja suuaukot etulasiin päin, että seuraaminen on helppoa. Uros houkuttelee naaraan, joka käy luolalla kutemassa. Joskus voi olla useampikin peräkkäinen sessio tai kutu kestää tunteja. Aina en tosin havaitse kututapahtumaa ja pentueita vain pukkaa.

Uros houkuttelee naaraan tuubiin, jota se kudun jälkeen (40-25 munaa) vartioi ja löyhyttelee eviään, että hapekasta vettä pääsee tuubiin. Poikaset kuoriutuvat n. 6-7 vrk:ssa. Itse pidän ilmastimia kututuubien lähellä, että saavat varmasti pohjalla happea.

Aluksi poikaset saavat ravintoa ruskuaispussin avulla. Poikaset lähtevät tuubista noin parin viikon kuluttua kudusta.

Poikaset

Poikaset ovat pieniä, kun lähtevät tuubista ja alttiita vaaroille. Itselläni on plekolassa kaloja, jotka ovat pennuille vaarattomia. Monniset ja partamonnit esimerkiksi ovat ”vaarattomia”. Pienet parvikalat jne. Kuitenkaan esimerkiksi kirjoahvenia en laittaisi samaan kippoon, ettei poikaset mene välipalaksi. Lajiakvaario tai lähes vain lajiakvaario on myös hyvä ratkaisu.

Sokkelopleko on kuitenkin pohjimmiltaan arka kala, joten ”suojaparvi” tai linssiluteet ovat hyvä ratkaisu, että sokkeloplekot rohkaistuvat. Esimerkiksi partiksen pennut rohkaisevat sokkeloplekon poikasia kesäkurpitsalle rohkeampina.

Virtaus on kipossa melko huikea, joten sen mukaan kalakaverit. Myös lämmöt ovat suhteellisen korkeat, joka on myös huomioitava kun valitsee kalakavereita.

Itse jatkokasvatan poikaset emojen kanssa samassa akvaariossa ongelmitta. Kuitenkin tämä on haaste veden laadulle ja suodatukselle, joten veden pitää olla puhdasta ja vaihtaa vettä riittävän usein, ettei runsas poikasten ruokinta pilaa vettä. Hyvä myös lapota ajoittain pohja, että kalat pysyvät terveenä. Hienojakoinen ruokaa pilaa vettä helpommin. Joskus imaisen ihan lasiin saakka lapon, sillä lasia vasten kertyy hienojakoista kalaruokaa ja kalankakkaa sankoin joukoin, joka alkaa liata vettä.

Kuitenkin rajansa ylipuunauksella, ettei hyödylliset bakteerit kärsi ja typen kierto. Myös pohjalannotteet voivat superlapotessa nousta pintaan, jota on varottava.

Poikasten ruokinta

Itse ruokin yleensäkin kaloja usein ja vähän. Se sopii sokkeloplekon pennuille ja aikuisillekin hyvin.

Ruokin hienojakoisella ruoalla, joka vajoaa pohjaan pääosin, mutta myös monipuolisesti lähes mitä ruokaa vain uppoaa.

Poikasia ajatellen kuitenkin esim. New life Spectrumin Grow ja small fish food. Tropicalin spirulina super forte (36%) minigranulat. Tetran granulaatit. Mutta monipuolisesti lähes mitä vain. Sekä kasvisruokaa että eläinpitoista.

Hyvä tarjota lähes päivittäin kuorittua kesäkurpitsaa, joka on teelusikalla ankkuroitu pohjaan. Sokkeloplekot ovat persoja tälle, erityisesti poikasena.

Sokkelopleko on kaikkiruokainen. Hyvä siis tarjota: spiruliinaleväpitoista ruokaa, pakastesurviaisia, artemiaa, katkaa. Tropicalin Carnivore-pelletit ovat suurta herkkua, mutta niitä ei ole ole hyvä syöttää ylenmäärin (ovat tuhtia proteiinipitoista ruokaa).

Poikasten mahdollinen siirtäminen poikasaltaaseen

Itse en tätä tee, mutta mahdollista tämäkin. Seidel L-monnit -teoksessa suosittelee, että jos kutuvire on saatu happamoittamalla vettä, niin poikasten kasvatus on riski hyvin happamassa ja vähän puskuroidussa vedessä. Siksi hiljalleen on hyvä muokata poikasten vesiarvot hieman neutraalimpaan suuntaan ja saada enemmän puskuria (KH-arvoa ylös), ettei pH romahda.

Poikaset ovat yleensä herkkiä vesiarvojen muutoksille, joten itse siirtäisin ensin pääakvan vedessä poikasaltaaseen ja siitä pikku hiljaa muokkaisin vettä neutraalimpaan suuntaan. Jos sitä tarvetta ei ole, pääkipon vettä voi käyttää poikasille vedenvaihdoissakin, niin saavat vakaat vesiarvot ja nitriittikin on valmiiksi nitrifikaatiobakteerien toimesta muunnettu nitraatiksi. Hanavedessä voi olla nitriittejä ja klooria, joten vedenparannusaineet ovat tarpeen usein. Nitriittiäkin voi tulla suuremmassa vedenvaihdossa, joten pienet vedenvaihdot ja usein ovat parempia kuin suuret.

Poikasaltaaseen voi laittaa puhdistamaan kotiloita. Nekään eivät viihdy hyvin happamassa ja pehmeässä vedessä.

Poikasaltaan veden laatu on haaste. Hyvä biosuodatus ja suodatus tarpeen ja pohjan laponta, ettei ylimääräinen ruoka pilaa vettä.

Itselläni sokkeloplekot kasvavat emojen kanssa. En ole havainnut kutuhalun tyrehtyvän suurestakaan poikakatraasta. Haaste tarjota ruokaa niin, että kaikki saavat.

Luovutuskoko

Sokkeloplekot kasvavat luovutuskokoon melko hitaasti. Luovutuskoko on hyvä olla vähintään 4 cm, jotta sokkeloplekolla alkaa olla kunnon massaa. Ikää lienee tällöin yli puoli vuotta.

Sukukypsäksi sokkelopleko tulee n. 1½ vuoden iässä. Plekot ovat yleensä hyvin pitkäikäisiä hyvässä hoidossa.

Sokkeloplekon kutuakvaario (esimerkki)

  • 450 litraa, Juwel Rio
  • kutuporukka: 6 sokkeloplekoa
  • n. 28 º C (27-29 °C), GH 4, pH 7-7.5, KH 2
  • 2x Bioflow (2x1000l/h), 3x Eheim Powerline 2252 (3x1200l/h), Fluval4u (1000 l/h). Eli melkoinen virtaus ja suodatus eli 6600l/h. 15xakvaarion tilavuus tunnissa.
  • Valo: 4 x 54 W, T5
  • veden vaihto 60-70 %/1-2 kertaa vikossa. Tarpeen mukaan useammin.
  • sisäsuodattimien puhdistus 1 krt./vko, Bioflown hienosuodatusvanujen puhdistus 1 krt/vko. Bioflow puhdistetaan harvemmin, mutta tarpeen mukaan esimerkiksi yläkorit useammin.
  • ilmastin: Sera, isoin malli.
  • Kututuubeja runsaasti, S- ja M-koko sopii sokkeloplekolle. (ostettu akvaarioon.fi:stä)
  • runsaasti kantoja
  • vallisneriaa, karvalehteä
  • sopivia kalakavereita: helmimonniset, virtausta kestävät tetrat ja barbit (pienikokoiset), partamonnin poikaset (aikuiset saattavat häiritä kutua kilpailullaan, ehkä yksi naaras ok).
  • Itselläni on molleja ja platyja kavereina, mutta usein ovat kovan veden ja tottuneet siellä olemaan, joten niitä ei oikein ole suositeltavaa laittaa. Itsellä platyt ja mollit menestyvät hyvin. Erityisesti mollit ovat superisoja – elinkaarikin on pitkä.
  • Hypancistrukset voivat risteytyä, joten samaan kippoon ei mieluusti lähisukuisia lajeja ==> itselläni on enkeliplekoja kaverina, jotka eivät ole 100 % risteytyneet. Mutta teoreettinen mahdollisuus olisi.

Hinta

Liikkeissä noin 40-50€. Harrastajilla usein hintaan 20-25 €/kpl. itse kasvatettuja poikasia.

Linkkejä

Perustiedot (Hyvä lukea nämä!)