Kaikki kirjoittajan admin artikkelit

Haaniskamonnin (Megalechis thoracata) sukupuolen tunnistus

Haarniskamonnin sukupuolierot voimistuvat kun kalat kasvavat. Itse ostin haarniskat noin 6 cm mittaisina. Naaraspennut olivat pulleampia ja rintaevät pienempiä. Veikkaus meni nappiin ja sain 2 urosta + 2 naarasta, kuten toivoin.

Nyt vesselit ovat noin 10 cm mittaisia. Uroksille on kehittynyt selvät oranssit rintaevät (laidat oransseja) ja rintaevät ovat voimaakkaammat selkeästi kuin naaraalla. Pidän tätä hyvänä tuntomerkkinä Kudun lähestyessä väritys voimistuu, mutta itselläni oranssiet evät näkyvät kyllä selkeästi ilman kutuakin.

Uroksella on myös selkeä ”mato” vatsassa, joka on sen sukupuolielin. Näyttää ikään kuin mato tai suolenpätkä roikkuisi. Tämä piirre näkyy jo 10 cm mittaisilla haarniskamonneillani selvästi.

Myös rintapanssarissa on naaralla selvempi väli, uroksella ei. Mutta tätä käytän harvemmin sukupuolen määritykseen.

Naaras on usein paksumpi nakkimakkara,mutta herra hoikempi, mutta pidempi ja rotevampi

Uros haaariskamonni, oranssit isot rintaevät.
Uros haaariskamonni, oranssit isot rintaevät.
Uros haarniskamonni, voimakkaat rintaevät, joissa oranssit reunat.
Uros haarniskamonni, voimakkaat rintaevät, joissa oranssit reunat.
Herra haarniskan sukukalleus.
Herra haarniskan sukukalleus.
Haarniskamonni, uros, sukupuolielin näkyy "matona".
Haarniskamonni, uros, sukupuolielin (genital papilla)  näkyy ”matona”.

tyttoIMG_1641

Haarniskamonni, naaras. Sukupuolielin ei näy juuri lainkaan kuten herralla.
Haarniskamonni, naaras.

Enkelipleko (Hypancistrus sp., L004/L005/L028/L073): kuturaportti

Enkelipleko kututuubilla.
Enkelipleko kututuubilla.

Enkelipleko kutee suhteellisen helposti, kunhan sen perusvaatimukset täytetään. Enkelipleko pitää voimakkaasta virtauksesta, puhtaasta vedestä (hyvä suodatus, vedenvaihdot) sekä lämpimästä pehmeähköstä vedestä. Optimaaliset vesiarvot ja hoito ovat kaiken perusta. Itse en ole kikkaillut millään tavalla kudun aikaansaamiseksi. Jatka lukemista Enkelipleko (Hypancistrus sp., L004/L005/L028/L073): kuturaportti

Sokkelopleko (Hypancistrus sp., L 066): kuturaportti

Sokkeloplekon poikanen
Sokkeloplekon poikanen

Sokkelopleko kutee suhteellisen helposti, kunhan sen perusvaatimukset täytetään. Sokkelopleko pitää voimakkaasta virtauksesta, puhtaasta vedestä (hyvä suodatus, vedenvaihdot) sekä lämpimästä pehmeähköstä vedestä. Optimaaliset vesiarvot ja hoito ovat kaiken perusta. Itse en ole kikkaillut millään tavalla kudun aikaansaamiseksi. Jatka lukemista Sokkelopleko (Hypancistrus sp., L 066): kuturaportti

Helmipallopleko (Hypancistrus sp., L 201): kuturaportti

Helmipallopleko kutee suhteellisen helposti, kunhan sen perusvaatimukset täytetään. Helmipallopleko pitää hyvin voimakkaasta virtauksesta, puhtaasta vedestä (hyvä suodatus, vedenvaihdot) sekä lämpimästä pehmeähköstä vedestä. Helmipalloplekolla on kohtuullisesti toleranssia vesiparametrien suhteen, mutta kudetukseen toki pitää olla sille optimiarvot. Jatka lukemista Helmipallopleko (Hypancistrus sp., L 201): kuturaportti

Maatiaispartamonni (Täpläpartamonni) (Ancistrus sp.)

partis2IMG_8073
Maatiaispartamonni, naaras

Maatiaispartamonni eli ”partis” on varmasti yksi yleisimmistä akvaariokaloista. Se on helppohoitoinen ja hyödyllinen levää syövä ”talkkari”. Se on myös kuuluisa lisääntymistehokkuudestaan, joten moni hankkii vain yhden tai samaa sukupuolta. Tarkasta lajinimestä on erimielisyyksiä ja tarkan lajin määrittäminen on Ancistrus-suvussa suhteellisen vaikeaa. Myös lajiristeymiä on runsaasti. Kaikilla Ancistrus-lajeilla on kuitenkin suhteellisen samat hoitovaatimukset.

Yleisistä akvaariossa kasvavista partamonneista on käytetty useita tieteellisiä nimiä kuten Ancistrus cirrhosus, A. dolichopterus ja A.temminckii.

Jatka lukemista Maatiaispartamonni (Täpläpartamonni) (Ancistrus sp.)